Ero sivun ”Farisealaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon jäseniä liittyi kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös [[Rooma]]n miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi [[hellenismi|hellenististen]] vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot.
 
Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen [[Mooseksen laki]]in ja ''vanhinten säädöksiin'', joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen laki-keskeinenlakikeskeinen juutalaisuus. Vanha uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille rakentunut juutalaisuus koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten [[aristokratia]] murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja [[synagoga|synagogiin]].
 
[[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudessa testamentissa]] farisealaiset esitetään [[Jeesus|Jeesuksen]] vastustajana.{{Lähde?}} Fariseusten vastustajina puolestaan esitettiin saddukeukset. Toisin kuin saddukeukset farisealaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, kuolleiden ylösnousemukseen ja [[enkeli|enkeleiden]] olemassaoloon. Apostoli [[Paavali]] oli alun perin fariseus nimeltään Saulus Tarsolainen.