Wikipedia

Ero sivun ”Porvoon valtiopäivät” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
jäsentelyä. lähteetöntä pois, lisää merkityistä lähteistä.
Rivi 5:
'''Porvoon valtiopäivät''' tai '''maapäivät''' tai '''herrainpäivät''' ({{k-sv|landtdagar}}, {{k-fr|diète}}, {{k-ru|sejm}}) olivat [[Porvoo]]ssa [[Venäjän keisari]] [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]:n määräyksestä maaliskuussa [[1809]] järjestetty<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7 | Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu =18.2.2010 }}</ref> Suomen [[sääty]]jen edustajien kokoontuminen. [[Suomen sota]] oli tuolloin vielä käynnissä,<ref>Jussila 2004, Klinge 1997, Jutikkala & Pirinen 2002, Zetterberg 2003, [http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/historiallisia-dokumentteja/porvoonvaltiopaivat.htx Eduskunnan kirjasto Historiallisia dokumentteja]</ref> mutta [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] osalta voitettu. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja siitä olivatko Porvoossa kyseessä Suomen historian ensimmäiset [[säätyvaltiopäivät]] vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin entiset kahdeksan maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin valtaan. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.
 
== Valtiopäivien vaiheetvalmistelu ==
Suomalaissyntyisellä kreivi [[Gustaf Mauritz Armfelt]]illa, oli merkittävä rooli Suomen suuriruhtinaskunnan aseman ja maa-alueen muotoutumisessa. Armfelt toimi [[Suomen Asiain Komitea]]n puheenjohtajana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa. Armfelt kannatti Suomen valtiopäivien vakinaistamista ja oman armeijan perustamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=18 | Nimeke = Armfelt, Gustaf Mauritz | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kansallisbiografia / Kenraalit | Viitattu = 9.11.2015 }}</ref> Suomen väliaikainen kenraalikuvernööri [[Göran Magnus Sprengtporten]] laati suunnitelman Suomen hallinnosta, jonka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö kävi jo syksyllä vannomassa uskollisuuttaan keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:lle]] Pietarissa. Sille kerrottiin, että keisari aikoo kutsua valtiopäivät koolle. Sprengtporten sai tehtäväkseen valtiopäivien valmistelut.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 602 |nimi = Sprengtporten, Georg Magnus (1740 - 1819) |tekijä = Veli-Matti Syrjö |vapaa = |ajankohta = 2000 |viitattu = 8.11.2015 }}</ref> Suomen säädyt saivat 1. helmikuuta 1809 kutsun kokoontua valtiopäiville Porvooseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivien_tapahtumia | Nimeke = Valtiopäivien tapahtumia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu =9.11.2015 }}</ref>
 
Valtiopäivien paikan valintaan vaikutti se, että [[Suomen sota]] oli käynnissä ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli ollut paha tulipalo edellisvuonna, eikä siellä ollut sopivia tiloja valtiopäiville, kuin ei myöskään Loviisassa. Niinpä valtiopäivät kutsuttiin Porvooseen, jonka tuomiokirkossa pidetiin avajaiset. Valtiopäivien valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia. Pappissääty työskenteli myös kymnaasissa. Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa ja talonpoikaissääty laamanni Orraeuksen talossa.<ref name="PAIKAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivarakennukset_vuonna_1809_ja_nykyaan_ | Nimeke = Porvoon valtiopäivärakennukset 200 vuotta sitten ja nykyään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu =9.11.2015 }}</ref>
 
== Valtiopäivien tapahtumat ==
Keisari määräsi säädyt kokoontumaan maaliskuussa 1809 [[Porvoo]]seen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti "Suomen kansakuntien joukkoon".<ref name="PT"/> Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustradition.
 
[[Kuva:Me_Alexander_I_-_Suuri_Ruhtinas_Suomen_maasa.jpg|thumb|right|300px|''Me Alexander I... Suuri Ruhtinas Suomen maasa... : Wakutus-Kirja... Annettu Borgåsa sinä 15/27 päiwänä Maaliskuusa 1809'']]
 
Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa [[29. maaliskuuta]] [[1809]]. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa,<ref name="PT"/> eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. AleksanterinSuomen seuraajatperustuslaeiksi antoivatjäivät edelleen[[Kustaa samanIII]]:n vakuutuksenaikaiset valtaistuimellelait, noustessaanjoissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Nyt Suomelle luotiin kuitnekin oma erillishallinto.<ref name="OTAVA">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi3/2_autonominen_suomi/04_kansakuntien_joukkoon | Nimeke = Kuinka Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon… | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Internetix § Julkaisija = Otavan opisto| Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
 
Valtiopäivät vahvistivat hallitsijan esitykst Suomen hallinnosta. Suomen sotalaitos pysyi entisellään, rahaksi tuli venäläinen hopearupla, Suomesta kerätyt verotulot käytettäisiin maan hyväksi. Säädyt asettivat ehdokkaansa ensimmäiseen hallituskonseljiin.<ref name="PT">{{Kirjaviite | Tekijä = Forsman J ja muut (toim.) | Nimeke = Pieni Tietosanakirja| Vuosi = 1925-1928 | Luku = Porvoon valtiopäivät | Sivu =907 | Julkaisija = Otava | www = http://runeberg.org/pieni/3/0500.html | www-teksti = Runeberg.org | Viitattu =8.11.2015 }}</ref> Konseljin nimeksi muutettiinmyöhemmin Suomen senaatti.<ref name="OTAVA"/>
 
Säädyt tekivät myös omia esityksiä ja anomuksia, jotka koskivat esimerkiksi sodan aiheuttamien vahinkojen korjaamista, hallinnon tehostamista, ruotsin kielen asemaa, pappispulan ratkaisemista, koululaitoksen kehittämistä ja lääkintätoimen parantamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.1809.fi/porvoon_valtiopaeivaet/valtiopaeivaetyoeskentely/valtiopaeivaeesitykset/fi.html | Nimeke = Valtiopäiväesitykset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 1809 Kansakuntaa rakentamaan | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
 
Valtiopäiviä käytiin heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Seuraavan kerran valtiopäivät kokoontuivat vasta [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]:n kutsuttua Suomen säädyt [[Helsingin valtiopäivät 1863|Helsingin valtiopäiville]] vuonna [[1863]]. Pitkää valtiopäivien välistä aikaa nimitetään nimillä "[[valtioyö]]" ja "virkavaltaisuuden aika". Suomen suuriruhtinaskunnan juoksevat asiat hoidettiin virkamiesten voimin [[Suomen senaatti |senaatin]] johdolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/1-valtioy%C3%B6-p%C3%A4%C3%A4ttyy | Nimeke =Valtioyö päättyy | Ajankohta = | Julkaisu = Nuorten Eduskunta | Viitattu =8.11.2015 }}</ref>
Rivi 35 ⟶ 38:
Avajaispäivän iltana järjestettiin suureelliset tanssiaiset, joihin keisari saapui tanssiaisiin kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi. Tanssiaisisiin osallistui myös maaherran 18-vuotias tytär [[Ulrika Möllersvärd]], joka herätti 32-vuotiaan keisarin huomion. Kohtaamisesta tehtiin pilkkalauluja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurihistoriaa/porvoon_valtiopaivat/valtiopaivatanssiaiset | Nimeke = Valtiopäivätanssiaiset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Porvoon kaupunki | Viitattu = 10.11.2015 }}</ref> [[Mika Waltari]] on kuvannut Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n oletettua suhdetta romaanissaan ''[[Tanssi yli hautojen]]'', josta tehtiin elokuva vuona 1950.<ref>{{Elonet|113501|Tanssi yli hautojen}} Viitattu 10.11.2015</ref>
 
==Myöhempiä tulkintoja ==
Suomalaiset tulkitsivat keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan kaksipuoliseksi valtioteoksi, jonkinlaiseksi valtiosopimukseksi, jota kumpikaan osapuoli, Suomen kansa ja keisari, ei voinut yksipuolisesti sanoa irti. Venäläisetkään eivät kiistäneet Suomen valtiollista statusta ennen 1800-luvun loppua. Heidän tulkintansa lähti siitä, ettei keisari ollut voinut luvata suomalaisille sellaista asemaa, joka olisi ollut vastoin hänen itsevaltiuttaan.<ref name="NYG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm | Nimeke = Suomalaisuuden historian kiinnekohtia | Tekijä = Toivo Nygård | Ajankohta = 1999 | Julkaisu = Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa| Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
 
Paljon on kiistelty siitä, miksi Suomelle annettiin Porvoossa autonominen asema. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät olivat selvästi taustalla Suomen aseman muuttuessa. Suomi valloitettiin, jotta siitä tulisi Venäjän etuvartio ja Pietarin läntinen suoja-alue.<ref name="NYG"/> Autonomian avulla suomalaiset saataisiin varmimmin suosiollisiksi uudelle hallitsijalle.<ref name="OTAVA"/> Venäjän kehittymättömästä hallinnosta myös puuttuivat hallintorakenteet, joihin Suomen vastaavat elimet olisi voitu yhdistää.<ref name="NYG"/>
 
Professori [[Osmo Jussila]]n mukaan on selvää, että keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan avulla ei perustettu mitään valtiota. Vala ja sitä seurannut vakuutus yhdessä muodostivat ns. ”herruussopimuksen”, joka oli vanha, jo keskiajalta peräisin oleva hallitsijanvaihtoihin liittyvä traditio, eikä moderni valtiosopimus, jollaiseksi myöhemmät suomalaiset oikeustaistelijat sen tulkitsivat. Siinä hallitsija ja säädyt sitoutuivat ylläpitämään olemassa olevaa oikeusstatusta. Tämän statuksen perusteita tarkoittivat keisarin vakuutuksen kiistellyt sanat ”perustuslait” ja ”konstitutioiden mukaiset oikeudet”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijaksi/lisatietoa/kys13/arvosteluperusteet13_polhis.pdf | Nimeke = Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Poliiittisen historian valintakoe - arvosteluperusteet | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
==Myöhemmät tulkintakiistat==
Porvooseen maaliskuussa [[1809]] kokoontumaan määrätystä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] säätyjen kokouksesta tuli 1800-luvun lopulla yksi venäläis-suomalaisen oikeustaistelun keskeisimpiä kiistakysymyksiä. Poliittisia intohimoja herättivät nimenomaan seuraavanlaiset kysymykset: Tehtiinkö kokouksessa valtiosopimus ja perustettiin näin Suomen valtio? Mitä tarkoittavat keisarin antaman vakuutuksen ilmaukset "perustuslait" (venäjäksi "korennyje zakony") ja "konstitutioiden mukaiset oikeudet" ja siinä nimenomaan sana "konstitutio"?<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm | Nimeke = Suomalaisuuden historian kiinnekohtia | Tekijä = Toivo Nygård | Ajankohta = 1999 | Julkaisu = Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa| Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
 
Väitteillä, joiden mukaan kyseessä eivät olisi olleetkaan Ruotsin kuningaskunnan alueella [[Suomen sota|Suomen sodan]] vielä kestäessä kahdeksan suomalaisen maakunnan maapäivät, vaan Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiset autonomian mukaiset säätyvaltiopäivät, tuettiin [[1860-luku|1860-luvulla]] valtio-opillista tulkintaa siitä, että jo [[Aleksanteri I]] oli vahvistanut ja tarkoittanut Suomelle vahvan autonomian, jota saattoi laajentaa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ministeriöistä riippumatta. [[1890-luku|1890-luvulla]] tämä argumentti tuli välttämättömäksi [[Aleksanteri III]]:n [[postimanifesti]]n ja viimeistään [[Nikolai II]]:n [[helmikuun manifesti]]n jälkeen, jolloin Venäjän keisarikunta ryhtyi yhdenmukaistamaan hallintoaan tavalla, joka olisi poistanut ja poisti autonomian. [[Professori]] [[Osmo Jussila]] on laatinut autonomian luonteesta kirjan [[Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917 (kirja)|Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917]], joka on myöhemmin käännetty venäjäksi, ja päätynyt siihen, etteivät Porvoon maapäivät olleet poikkeus ajan käytäntöön ja että sillä vain järjestettiin voittomaiden hallinto. Tämä tukee [[sortovuodet|sortovuosien]] venäläistä näkökulmaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] autonomiaan.{{lähde|ei viitteistä koko kappaletta}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijaksi/lisatietoa/kys13/arvosteluperusteet13_polhis.pdf | Nimeke = Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Poliiittisen historian valintakoe - arvosteluperusteet | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
 
Porvoon 1809 säätyjen kokous on ollut kiistakysymys aina 1800-luvun lopulta lähtien sekä politiikassa että historiatieteessä. Esimerkiksi [[Leo Mechelin]]in mukaan mukaan Suomen ja Venäjän yhteys oli vain suvereenien valtioiden [[personaaliunioni]], mutta useat muut suomalaiset ja etenkin venäläiset tutkijat ovat katsoneet Suomen erityisaseman perustuneen keisarin tahtoon ja olleen kumottavissa.<ref>Jussila 2004</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvoon_valtiopäivät”