Ero sivun ”Porvoon valtiopäivät” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
==Myöhemmät tulkintakiistat==
Porvooseen maaliskuussa [[1809]] kokoontumaan määrätystä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] säätyjen kokouksesta tuli 1800-luvun lopulla yksi venäläis-suomalaisen oikeustaistelun keskeisimpiä kiistakysymyksiä. Poliittisia intohimoja herättivät nimenomaan seuraavanlaiset kysymykset: Tehtiinkö kokouksessa valtiosopimus ja perustettiin näin Suomen valtio? Mitä tarkoittavat keisarin antaman vakuutuksen ilmaukset "perustuslait" (venäjäksi "korennyje zakony") ja "konstitutioiden mukaiset oikeudet" ja siinä nimenomaan sana "konstitutio"?<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm | Nimeke = Suomalaisuuden historian kiinnekohtia | Tekijä = Toivo Nygård | Ajankohta = 1999 | Julkaisu = Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa| Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
Väitteillä, joiden mukaan kyseessä eivät olisi olleetkaan Ruotsin kuningaskunnan alueella [[Suomen sota|Suomen sodan]] vielä kestäessä kahdeksan suomalaisen maakunnan maapäivät, vaan Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiset autonomian mukaiset säätyvaltiopäivät, tuettiin [[1860-luku|1860-luvulla]] valtio-opillista tulkintaa siitä, että jo [[Aleksanteri I]] oli vahvistanut ja tarkoittanut Suomelle vahvan autonomian, jota saattoi laajentaa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ministeriöistä riippumatta. [[1890-luku|1890-luvulla]] tämä argumentti tuli välttämättömäksi [[Aleksanteri III]]:n [[postimanifesti]]n ja viimeistään [[Nikolai II]]:n [[helmikuun manifesti]]n jälkeen, jolloin Venäjän keisarikunta ryhtyi yhdenmukaistamaan hallintoaan tavalla, joka olisi poistanut ja poisti autonomian. [[Professori]] [[Osmo Jussila]] on laatinut autonomian luonteesta kirjan [[Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917 (kirja)|Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917]], joka on myöhemmin käännetty venäjäksi, ja päätynyt siihen, etteivät Porvoon maapäivät olleet poikkeus ajan käytäntöön ja että sillä vain järjestettiin voittomaiden hallinto. Tämä tukee [[sortovuodet|sortovuosien]] venäläistä näkökulmaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] autonomiaan.{{lähde|ei viitteistä koko kappaletta}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijaksi/lisatietoa/kys13/arvosteluperusteet13_polhis.pdf | Nimeke = Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Poliiittisen historian valintakoe - arvosteluperusteet | Viitattu = 21.11.2015 }}</ref>
| |||