Ero sivun ”Vuohijärvi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p viitefix
Rivi 5:
| kuvateksti = Vuohijärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.
| koordinaatit = {{coord|61|11|N|26|43|E|region:FI_type:waterbody_scale:300000|display=inline,title}}
| pinta-ala = 86,24<ref name=jw>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuohijärvi_(14.912.1.001)&setlang=fi | Nimeke = Vuohijärvi Järviwiki-palvelussa| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus SYKE| Viitattu = 12.2.2014}}</ref><ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 17.1.2012 | Kieli = }}</ref>
| Nimeke = Vuohijärvi Järviwiki-palvelussa| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus SYKE| Viitattu = 12.2.2014}}</ref><ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 17.1.2012 | Kieli = }}</ref>
| korkeus = 77
| rantaviiva = 228,8<ref name="oiva"/>
Rivi 15 ⟶ 14:
| virtaus = 70
}}
'''Vuohijärvi''' on [[Kymijoen vesistö]]n [[Mäntyharjun reitti]]in kuuluva keskikokoinen [[järvi]] [[Kymenlaakso|Kymenlaakson]] ja [[Etelä-Savo|Etelä-Savon]] maakunnissa, [[Kouvola]]n ja [[Mäntyharju]]n kuntien alueella.<ref name=jw>[http://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuohij%C3%A4rvi_%2814.912.1.001%29&setlang=fi Vuohijärvi]. Järviwiki. Viitattu 10.2.2014.</ref> Vuohijärven pinta-ala on 86 km² ja se on Suomen järvistä 52. suurin <ref>{{verkkoviite|Tekijä = Valtion ympäristöhallinto |Nimeke = Suomen järvet yli 40 neliökilometriä |Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi |Viitattu = 16.7.2007 |Kieli = {{fi}} }}{{deadlink}}</ref>. Järven pituus noin 21 km ja suurin leveys noin 8 km. Syvin kohta on 75,5 metriä,<ref name="oiva"/> joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon Selkäluodon itäpuolella. Sen keskisyvyys on 16,3 metriä.<ref name="oiva"/> Vuohijärvi on Kymenlaakson syvin järvi, ja koko Suomen järvien syvyystilastoissa sijoilla 8. (keskisyvyys) ja 7. (suurin syvyys).<ref name=jw /> Vuohijärvi on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen.
 
Mäntyharjun reitin yläosan vedet laskevat Vuohijärven koilliskulmaan [[Voikoski|Voikosken]] kautta. Idässä Vuohijärveen liittyy kapean [[Hillosensalmi|Hillosensalmen]] välityksellä samassa tasossa oleva [[Repovesi|Repoveden]], [[Tihvetjärvi|Tihvetjärven]] ja [[Luujärvi (Kouvola)|Luujärven]] muodostama vesistö. Luoteesta Vuohijärveen laskee Nurmaanjärvi. Vuohijärvi laskee lounaiskulmastaan [[Siikakoski|Siikakosken]], useiden pienten järvien, [[Verla|Verlankosken]] ja [[Lintukymi]]n kautta Kymijoen [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]]. Vuohijärven suurimmat saaret ovat Kouvolaan (entiseen Valkealaan) kuuluvat [[Kinansaari]] koillisessa Voikosken eteläpuolella ja (entiseen Jaalan kuulunut) Hevossaari järven luoteiskulmassa. Saaria on 86{{Lähde|17. tammikuuta 2012}}, mutta suuri osa järvestä on avaraa selkävettä.
Rivi 21 ⟶ 20:
Vuohijärven länsiranta kuuluu (entiseen Jaalaan) nykyisin Kouvolaan ja siellä merkittävin asutus on [[Paljakka (Jaala)|Paljakan]] kylä järven luoteisimmassa lahdenpohjukassa. Pohjoisessa Mäntyharjun alueella vanhoja kyliä ovat [[Nurmaa]] (nykyisin Vuohijärvestä erilleen kuroutuneen Nurmaanjärven rannalla) ja [[Leppäniemi]]. Voikosken rannoilla, osittain Mäntyharjun, osittain (entisen Valkealan) nykyisen Kouvolan puolella on [[Voikoski (taajama)|Voikosken]] pieni tehdaskylä. [[Kinansaari (taajama)|Kinansaari]] on vanha kylä. Järven eteläpäässä on [[Vuohijärvi (taajama)|Vuohijärven]] pieni teollisuustaajama.
 
Vuohijärvellä on pitkät perinteet [[puunuitto|puunuitossa]] muun muassa Mäntyharjun reitillä. Vuosisadan alussa järvellä liikennöivät höyryalukset Tapio I ja Tapio II. Vuonna 1928 valmistui Vuohijärvelle höyryhinaaja s/s Vuohijärvi ja vuonna 1938 [[varppaaja]] s/s Voikoski, joka oli Vuohijärven viimeinen [[höyrylaiva|höyryalus]] toimien vuoteen 1966 asti. Lisäksi järvellä on liikennöinyt muun muassa Suomen nuorin [[tervahöyry]] (s/s?) Tapio vuosina 1945–1955.
Vuosisadan alussa järvellä liikennöivät höyryalukset Tapio I ja Tapio II.
Vuonna 1928 valmistui Vuohijärvelle höyryhinaaja s/s Vuohijärvi ja vuonna 1938 [[varppaaja]] s/s Voikoski, joka oli Vuohijärven viimeinen [[höyrylaiva|höyryalus]] toimien vuoteen 1966 asti. Lisäksi järvellä on liikennöinyt muun muassa Suomen nuorin [[tervahöyry]] (s/s?) Tapio vuosina 1945-1955.
 
Vuohijärven ympärillä on toiminut useampi saha muun muassa Siikakoskella (perustettu 1826) ja Voikoskella (perustettu 1775).