Ero sivun ”Lohikäärme (Arda)” versioiden välillä

Kolmannen nimeltä tunnetun lohikäärmeen, [[ScathanScatha]]n (jonka ihmismies Fram surmasi), olemuksesta ei tiedetä juuri muuta kuin että Nargothrondin aarteet itselleen haalineen Glaurungin ja Ereborin kullan päällä maanneen Smaugin tavoin sekin kokosi ryöstösaaliista itselleen aarteen jota se vartioi mustasukkaisesti.^[11]

Ensimmäinen lohikäärmeistä oli Glaurung, Lohikäärmeiden isä. Se hyökkäsi Angbandista, Kivien Sodan neljännessä taistelussa ja murskasi tappavalla liekillään Angbandin piirityksen ja sen perässä tulivat balrogit[[balrog]]it ja örkkien[[örkki]]en lukemattomat rivistöt. Viidennessä taistelussa sen kanssa tuli joukko vähäisempiä lohikäärmeitä, eivätkä ihmiset ja haltiat pystyneet niitä vastustamaan. Vain kääpiöiden uljaus pelasti Beleriandin kansat täydelliseltä tuholta. Muutamia vuosia myöhemmin Glaurungin surmasi Túrin Turambar, mutta vielä kuoleman kielissäkin se oli älykäs ja syöksi Túrinin tuhoon pelkkien sanojen voimalla.

Vuonna 2770 tuli Kolmannen Ajan suurin lohikäärme Smaug Kultainen pohjoisesta ja ajoi kääpiöt pois Ereborilta Vuorenalaisesta Kuningaskunnasta. Kaikki kääpiöt ja läheisen laakson asukkaat se ajoi pakoon, ja lukemattomat olivat sen tuhotyöt. Vähän alle kaksisataa vuotta se piti Ereboria hallussaan, mutta kuten ''Hobitissa'' kerrotaan, tuli vuorelle vuonna 2941 Thorinin johtama seurue. Seurueen mukana tullut hobitti [[Bilbo]] huomasi Smaugin heikon kohdan ja eräs lintu kertoi sen Bard Jousimiehelle. [[Bard]] surmasi Smaugin Mustalla Nuolella ja se putosi hirveän huudon saattelemana taivaalta.