Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoilua |
|||
Rivi 25:
[[Sastamalan vaakuna|Karkun vaakunan]] suunnitteli paikkakunnalla syntynyt taiteilija [[Lauri Ahlgrén]] ja se vahvistettiin vuonna [[1963]]. <ref> Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 139. Otava 1967, Helsinki. </ref> Vaakuna valittiin vuonna [[2007]] tulevan [[Sastamala]]n kaupungin vaakunaksi.
==Maantiede==
Lähellä Palvialan kylää Rautaveden rannassa on vuonna 1994 perustettu pieni [[luonnonsuojelualue]], jolla kasvaa Suomessa erittäin harvinainen [[luhtaorvokki]].▼
Karkku sijaitsee [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] yläjuoksun varrella siten, että sen järvet [[Rautavesi]] ja [[Kulovesi]] jakavat entisen kunnan alueen luoteiseen ja kaakkoiseen osaan. Rautavedessä ja Kulovedessä on useita saaria, joista suurimmat ovat [[Salonsaari (Rautavesi)|Salonsaari]], [[Kutalansaari]] ja [[Isosaari (Karkku)|Isosaari]]. Vesistön itäpuolelle jäävää aluetta yhdessä Karkun saarten kanssa kutsutaan [[Salokunta|Salokunnaksi]].
▲Karkku sijaitsee [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] yläjuoksun varrella siten, että sen järvet [[Rautavesi]] ja [[Kulovesi]] jakavat entisen kunnan alueen luoteiseen ja kaakkoiseen osaan. Karkku voidaan jakaa kolmeen maisema-alueeseen. Luoteisosa on keskimäärin 40–50 metriä Rautaveden pintaa ylempänä (100–110 m mpy.) olevaa metsäseutua, jossa korkeuserot ovat melko vähäisiä ja jossa on myös useita metsän ympäröimiä pikkujärviä. Kaakkoisosalle ovat ominaisia melko korkeiden mäkien ympäröimät peltoaukeat ja runsaslajinen kasvillisuus. Keskiosan järvialueella sijaitsevat korkeimmat maastonkohdat Jyränvuori (180 m mpy.) ja Pirunvuori (149 m mpy.). Rauta- ja Kuloveden väliin jäävät suuret Salonsaari ja Kutalansaari, joita voimakasvirtaiset vuolteet erottavat mantereesta. Rautaveden länsipuolella, sitä parikymmentä metriä ylempänä, sijaitsee [[Riippilänjärvi]].<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 128–137. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
▲Lähellä Palvialan kylää Rautaveden rannassa on vuonna 1994 perustettu pieni [[luonnonsuojelualue]], jolla kasvaa Suomessa erittäin harvinainen [[luhtaorvokki]].
== Historia ==
Rivi 50 ⟶ 52:
Kiuralan kylässä toimi vuosina 1896-1899 Suomen ensimmäinen [[vaneri]]tehdas, ''Wiikarin Oy'', jossa valmistettiin vanerilevyjen lisäksi mm. huonekaluja. Tehtaan paikalla on 1960-luvulla pystytetty muistomerkki, itse rakennuksista on jäljellä vain perustusten jäänteitä.
Huhtikuun 17. päivänä [[1918]] käytiin [[Suomen sisällissota]]an liittynyt [[Karkun taistelu]]. Karkkuun asutettiin viime sotien jälkeen [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven (Vpl)]] siirtoväkeä.
Vuonna [[1973]] Karkun kunta liitettiin [[Vammala]]an yhdessä [[Tyrvää]]n kanssa; vuotta aiemmin oli Tyrisevän kylä siirretty Suoniemen kunnasta Karkkuun. Sen jälkeen ovat palvelut kunnassa harventuneet.
Rivi 83:
=== Kutala ===
Kutala on eteläisessä Karkussa sijaitseva kylä. Se sijaitsee enimmäkseen Kutalansaaressa, mutta osittain myös mantereen puolella. Vielä 1990-luvulla saareen kuljettiin lossilla, mutta nyt saaren molemmissa päissä on sillat. Kylästä on 1990-luvulla loppunut pankki, kauppa ja vanhainkoti. Kutalan koulu oli toiminnassa vuodet 1899−1981, viimeiset kymmenen vuotta neljä luokkaa käsittävänä peruskoulun ala-asteen kouluna. Alun perin Karkun ja Suoniemen yhteisen vanhainkodin tiloissa sijaitsee nykyisin mielenterveyskuntoutujien palvelukoti Vähä-Ropo. Palveluita kylässä ei ole, mutta kylätoiminta on vireää ja sen ansiosta kylässä toimii kesäisin Kutalan Kasino.
==Palvelut==
Alueella toimii kolme oppilaitosta: [[Karkun evankelinen opisto]], [[Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos]]<ref>[http://www.sasky.fi/oppilaitokset/karkun-kotitalous-ja-sosiaalialan-oppilaitos]</ref> ja [[Voimarinne]] (entinen [[Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus]]). Perusopetusta alueella tarjoaa Aluskylässä Palvialan lähellä Karkun koulu, jossa opetetaan alueen peruskoulutusluokkia 1-6. Karkun eteläpuolen oppilaat käyvät nykyään [[Stormi]]n koulua, joka ei sijaitse Karkun alueella. Aiemmin kansa- ja myöhemmin peruskouluja on ollut mm. Salokunnassa, Heinoossa, Horniossa, Kutalassa ja Nohkuassa. Lisäksi [[Karkun evankelinen opisto]] järjestää peruskoulutusta ([[kymppiluokka]], [[aikuislukio]]).
==Väestö==
Rivi 106 ⟶ 109:
{{bar pixel|1970|#0099FF|324||2 613}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref name="väkiluvut1880_1975">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/91484 | Nimeke =Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1979 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.6.2014 | Kieli = }}</ref>}}
== Lähteet ==
Rivi 117 ⟶ 114:
* [http://www.vammala.fi/asukas/koulutus/index.tmpl Vammalan kaupungin sivusto: Koulutus ja opiskelu]
* [http://www.keokarkku.fi/ Karkun evankelisen opiston internet-sivusto]
* [http://www.voimarinne.fi/ Voimanrinne - Innovaatiokeskus]
* [http://www.wanhaharsu.com/page.php?id=4 Wanhan Harsun internet-sivusto: Historia]
* [http://www.damot.fi/sastamala/sastamala_historiikki.doc Sastamala Gregoriaana: Historia]
| |||