Ero sivun ”HMS Bounty” versioiden välillä

Amiraliteetti osti 1950 punnalla 23. toukokuuta 1787 hullilaisen Blaydesin vuonna 1784 valmistaman kauppalaiva ''Bethian'' . Aluksen tuli noutaa Seurasaarilta leipäpuuntaimia ja toimittaa ne Länsi-Intiaan. Alus oli rekisteröity aseistettuna aluksena 8. tammikuuta 1787. Se varustettiin, ja aluksen pohja kuparoitiin 26. toukokuuta - 9. lokakuuta Deptfordissa, mikä maksoi 4456 puntaa. Alus otettiin laivaston palvelukseen elokuussa 1787 ensimmäisenä päällikkönään William Bligh.<ref>Winfield, Rif s. 355</ref>

Vuonna 1787 [[Britannian amiraliteetti|amiraliteetin]] edustaja [[Sir Joseph Banks]] nimitti [[luutnantti]] [[William Bligh|William Bligh'n]] vastaamaan operaatiosta, jonka tarkoituksena oli noutaa [[Tahiti]]n saarilta [[leipäpuu]]n taimia istutettavaksi [[Karibianmeri|Karibianmeren]] saarille brittiläisten [[siirtokunta|siirtokuntien]] orjien ruoaksi. Bligh oli kokenut purjehtija, ja oli aiemmin palvellut muun muassa [[James Cook]]in alaisena hänen tutkimusmatkoillaan. Amiraliteetti osti kauppalaiva ''Bethian'', jonka se varusti operaatiota varten ''HMS Bountyna''.

Blighin välit laivan alempaan päällystöön olivat huonot,. erityisenErityisen huonot välit hänellä oli [[perämies]] [[Fletcher Christian]]in kanssa. Niinpä aamulla [[28. huhtikuuta]] 1789 Christian kahdentoista miehen avustuksella toimeenpani kuuluisaksi nousseen '''Bountyn kapinan'''. Bligh ja hänelle uskolliset 18 miestä laskettiin veneeseen keskelle eteläistä Tyyntämerta mukanaan vain vähän ruokaa ja juomavettä. Koska kapinalliset tarvitsivat tiettyjä ammattimiehiä, kapteenin puolella olleet [[seppä]] ja kaksi [[puuseppä|puusepänapulaista]] pakotettiin jäämään alukselle vastoin tahtoaan, järkkymätön puuseppä sai mennä veneeseen. Bligh kuitenkin onnistui navigoimaan veneen ja siinä olijat yli 6&nbsp;000 kilometrin matkan päähän takaisin sivistyksen pariin.

Kapinalliset palasivat Tahitille, josta laivalle saatiin kuusi polynesialaista miestä ja kaksitoista naista. Neljä miehistön jäsentä jäi saarelle. Tämän jälkeen kapinalliset purjehtivat Pitcairnin saarelle, jossa Bounty poltettiin. Väkivaltaisen alun jälkeen kapinallisyhteisö muotoutui siirtokunnaksi, ja tuolla syrjäisellä saarella heidän jälkeläisensä asuvat edelleen. Tahitille jääneet miehistön jäsenet vangittiin hiukan myöhemmin ja vietiin Englantiin sotaoikeuteen. Loppujen lopuksi hirtettäväksi päätyi vain muutama,. loputLoput vapautettiin eri syistä, muun muassa kapinallisten joukkoonsa pakottamat seppä ja puusepänapulaiset.<ref name = CAANS/>

Kirjailijat [[Charles Nordhoff]] ja [[James Norman Hall]] kirjoittivat'' Bountyn'' tapauksesta paljon myöhemmin ''Bounty''-trilogian, ''[[Mutiny on the Bounty]]'', ''[[Men Against the Sea]]'' and ''[[Pitcairn's Island]]''. Ensimmäinen osa, suomennettu nimellä ''[[Kapina laivassa]]'', kuvailee aluksen vaiheita, ja siinä kertojana on eräs mukaan pakotetuista kadeteista, kirjassa nimellä Roger Byam. Toinen kirja on ''Meren voittajat'', joka kuvailee veneeseen jätettyjen vaikeaa pelastautumista lähes mahdottomissa oloissa.<ref name=SCN>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasto.sci.fi/nordhof.htm | Nimeke = Charles (Bernard) Nordhoff ( 1887-1947) | Tekijä = Petri Liukkonen | Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto | Viitattu = 2.2.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Trilogian kolmatta osaa ei ole suomennettu.