Ero sivun ”Henrik VIII” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 37.219.87.59 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ekeb tekemään versioon.
p Viitekorjaus
Rivi 52:
Tulehtuneet suhteet Katariinan kotimaahan [[Espanja]]an ja Henrikin halu saada miesperillinen johtivat lopulta siihen, että Henrik halusi erota vaimostaan. Wolsey ei kuitenkaan kyennyt saamaan paavillista suostumusta asialle, sillä Ranskan [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]]:n vallan alle joutunut [[Klemens VII]] ei voinut hyväksyä avioeroa. Henrik VIII karkotti Wolseyn, joka kuoli matkalla Yorkista Lontoon Toweriin [[29. marraskuuta]] [[1530]]. Vuosien [[1529]] marraskuun ja [[1532]] toukokuun välisenä aikana pidettiin parlamentin istuntoja, joissa papiston etuoikeuksia vähennettiin – kuningas yritti painostaa näin paavia suostumaan avioeroon. Vuonna 1532 Act of Annates lopetti osan paavin keräämistä tuloista.
 
Vuoden 1532 lopulla hovinainen [[Anne Boleyn]] alkoi odottaa Henrikille lasta. Avioeroa Katariinasta tarvittiin nyt entistä kipeämmin: jos lapsi olisi poika, sen tulisi mahdollisena kruununperijänä syntyä avioliitossa. [[25. tammikuuta]] [[1533]] Henrik vihittiin salaa avioliittoon Anne Boleynin kanssa. Parlamentti antoi vuonna 1533 lain muutoksenhausta ({{k-en|Statute in Restraint of Appeals}}), jonka nojalla teologiset kiistat ratkaisi jatkossa Englannin kirkko eikä paavi. Tämä mahdollisti sen, että vihdoin Henrikin liittolainen [[Canterburyn arkkipiispa]] [[Thomas Cranmer]] pystyi julistamaan kuninkaan avioliiton Katariinan kanssa mitättömäksi [[23. toukokuuta]] 1533. [[1. kesäkuuta]] Anne Boleynista tuli Englannin kuningatar.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan:Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref>
[[Tiedosto:Hans Holbein d. J. 048.jpg|thumb|left|Hans Holbein d. J. 048.jpg|Henrik VIII. Hans Holbein nuoremman maalaus vuodelta 1542.]]
Paavi vastasi tähän julistamalla ensin Cranmerin ja sitten heinäkuussa 1533 Henrikin [[kirkonkirous|kirkonkiroukseen]]. Vuonna [[1534]] säädettiin laki ylivallasta ({{k-en|Act of Supremacy}}), jossa määriteltiin, että "Englannin kirkon ainoa päämies oli Englannin kuningas". Saman vuoden laki valtionpetoksesta ({{k-en|Treasons Act}}) teki kuninkaan tämän aseman vastustamisesta kuolemalla rangaistavan maanpetoksen. [[23. maaliskuuta]] 1534 parlamentti sääti lain kruununperimyksestä ({{k-en|Act of Succession}}), joka teki syyskuussa 1533 Annen vaikean raskauden jälkeen synnyttämästä tyttärestä [[Elisabet I|Elisabetista]] kruununperijän. Samalla todellinen perillinen, Maria, tuomittiin äpäräksi.