Ero sivun ”Hartola” versioiden välillä

[[Kuva:Kuppikivi_hartola.jpg|200px|thumb|right|Tämä uhrikivenä tunnettu [[kuppikivi]] on eräs Hartolan kiinteistä muinaisjäännöksistä.]]

[[Kuva:Hartola church.jpg|200px|thumb|right|[[Hartolan kirkko]] ([[Josef Stenbäck]], 1913).]]

'''Hartola''' (aik. {{k-sv|Gustav Adolfs}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen maakunnassa]], tarkemmin [[Itä-Häme|Itä-Hämeessä]]. Hartolan naapurikuntia ovat [[Heinola]], [[Joutsa]], [[Luhanka]], [[Pertunmaa]] ja [[Sysmä]]. Lähimmät kaupungit ovat [[Heinola]], [[Lahti]], [[Jyväskylä]] ja [[Mikkeli]]. Hartola kuului aiemmin [[Mikkelin lääni]]in naapureidensa [[Sysmä]]nSysmän ja [[Heinola]]nHeinolan ohella.

Kunnassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}).<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², neliökilometriä josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² neliökilometriä on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}}}} }} asukasta/km².

Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana [[kuningaskuntaMonarkia|kuningaskuntana]]na. Ruotsin kuningas [[Kustaa III]] julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän [[Kustaa IV Aadolf|kruununprinssin]] mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta "julistautui"”julistautui” kuningaskunnaksi 1987 valtuustopäätöksellä ja otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi.

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset [[maalaismarkkinat]], joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin vapaa-ajan asumisen eli kesämökkeilyn [[Asuntomessut|loma-asuntomessut]] kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija [[Maila Talvio]]n synnyinpaikkana.

Hartolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi [[Bonifatius IX|Bonifacius IX]]:n]] [[bulla]]ssa vuonna 1398.<ref>[{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/vatikaanista_todiste_hartola_mainitaan_paavin_bullassa_jo_1300-luvulla/7704321|nimeke = Vatikaanista todiste: Hartola mainitaan paavin bullassa jo 1300-luvulla|julkaisu = Yle Uutiset|julkaisija = |viitattu = 8.]11.2015|tekijä Ylen= uutiset|ajankohta = 22.12.2014}}</ref>

Hartolan alkuperä on Koskipää-nimisessä Sysmän kappelissa, joka oli olemassa viimeistään vuonna 1540. Kappelin nimeksi tuli Hartola vuonna 1739. Hartolasta tuli itsenäinen seurakunta 1784. Hartolasta on eronnut Joutsa ja Leivonmäki.<ref name="Neno">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija Nenonen& Teerijoki, Ilkka Teerijoki| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>

Hartola sijaitsee [[valtatie 4|valtatien 4]] ([[Eurooppatie E75|E75]]) varrella. Hartolasta lähtee myös [[seututie 413]] [[Sysmä]]änSysmään ja seututie 423 [[Pertunmaa]]lle.

[[Matkahuolto|Matkahuolto Oy:n]] toimipiste sijaitsee valtatie 4:n, seututie 413:n ja yhdystie 4231:n risteyksessä [[Neste (yritys)|Neste]] -yhtiön Jari-Pekka-liikenneaseman yhteydessä. Etäisyyttä kirkonkylän keskustaan kertyy noin 500 metriä. Pikavuoroilla Hartolasta pääsee ilman autonvaihtoa [[Helsinki]]in, [[Lahti|Lahteen]], [[Jyväskylä]]änJyväskylään, [[Oulu]]un, [[Rovaniemi|Rovaniemelle]], [[Kouvola]]an, [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]] ja [[Pieksämäki|Pieksämäelle]]. Vakiovuoroilla pääsee kirkonkylän kautta [[Sysmä]]änSysmään, [[Asikkala]]an, [[Joutsa]]anJoutsaan ja [[Heinola]]anHeinolaan.

Hartolan kunnassa on yhteensä kolme oppilaitosta. Hartolan yhtenäiskoulu tarjoaa opetusta kahdessa kiinteistössään alakoululaisille (1-5 luokat 1–5) ja yläkoululaisille (6-9 luokat 6–9). Kansalaisopiston kursseja sekä lukio-opetusta Hartolassa tarjoaa [[Itä-Hämeen opisto]].

* Kuivajärvi sijaitsee [[Koitti|Koitin]] ja [[Salajärvi|Salajärven]] kylien välissä, Hartolan kunnan kaakkoisosassa.

|caption = Lähde: 1980–2010 Tilastokeskus;<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2012&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 20121980–2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}</ref>1860–1964 Historian Suursanakirja.<ref name=Neno>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija Nenonen& Teerijoki, Ilkka Teerijoki| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>

* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/081.html Tilastokeskus -– Hartolan avainluvut]