Ero sivun ”Sopimusetiikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin ensimmäinen tekstimuutos (tehnyt 37.219.248.87), joka tehtiin versioon 14930265, jonka on tehnyt Thi
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
korjauspyyntö
Rivi 1:
{{korjattava|lähteetön. Hankalasti esitetty määritelmä. Muu sisältö vain sivuaa artikkelin otsikkoa}}
'''Sopimusetiikalla''' tarkoitetaan yhteisössä vallitsevia oikeuksia ja hyviä{{selvennä}}, jotka ajatellaan{{selvennä|ketkä ajattelee}} vahvistetuksi kuvitteellisella{{selvennä}} sopimuksella. Teko on oikein, jos se on sopimuksen mukainen, ja sen voi ajatella vallitsevan yhteisössä vapaasti ja järkevästi harkitsevien ihmisten solmimina.
 
{{Etiikka}}
== Yhteiskuntafilosofia ==
 
Tunnetuimpia [[Yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofeja]] ovat varmasti 1600–1700-lukujen vaihteessa eläneet [[Thomas Hobbes]] ja [[John Locke]]. Heidän ajatuksensa olivat merkittäviä valistuksen aikana ja johtivat osakseen [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] syntymiseen. Kansa oli erittäin tyytymätön hallitsijan hirmuvaltaan ja näinä aikoina syntyneet yhteiskuntafilosofiset tekstit pyrkivät usein selkeästi joko puolustamaan tai vastustamaan silloista hallintojärjestelmää.
 
Yhteiskuntafilosofia kuitenkin linkittyy erittäin tiiviisti myös etiikkaan, koska usein teorioiden takana on ajatus ihmisen pohjimmaisesta luonteesta. Näiden kahden filosofian osa-alueen väliin on siis vaikeaa vetää selkeää rajaa.
Rivi 22 ⟶ 23:
=== Locke ===
 
Locken mukaan ihminen on samoin itsekäs, mutta ymmärtää hänen mukaansa silti oikeudenmukaisuuden periaatteen ja pystyy kokemaan empatiaa. Elo luonnontilassa toimii siis moitteetta kunnes joku hairahtaa rikokseen. Luonnontilan ongelma piileekin tuomiovallassa. Koska yhteistä tuomioistuinta ei ole, rangaistuksissa saatetaan syyllistyä ylilyönteihin uhrin omaisten vaatiessa hulvattomiakohtuuttomia rangaistuksia. Siksi ihmiset solmivat yhteiskuntasopimuksen.
 
== Katso myös ==