Versio 7. marraskuuta 2015 kello 15.31 muokkaa Usp (keskustelu \| muokkaukset) 20 837 muokkausta p Usp siirsi sivun Kalanviljely ohjauksen Kalankasvatus päälle: Kalat ovat eläimiä, joten niitä kasvatetaan ← Vanhempi muutos		Versio 7. marraskuuta 2015 kello 15.57 muokkaa kumoa Usp (keskustelu \| muokkaukset) 20 837 muokkausta w, siirtomuokkaus, viriketutkimus Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Faroese.fishfarm.jpg\|thumb\|300px\|Kalanviljelyä verkkoaltaissa Färsaarilla]] '''~~Kalanviljely~~Kalankasvatus''' eli '''~~kalankasvatus~~kalanviljely''' on [[Kala\|kalojen]] kasvattamista altaissa tai verkkokasseissa, yleensä [[Ravinto\|ruoaksi]] tai luonnonvesiin istutettaviksi, joskus myös [[akvaario]]kaloiksi. ~~Kalanviljely~~Kalankasvatus on [[vesiviljely]]n ~~tärkein~~yleisin muoto. Maailman mittakaavassa tärkeimpiä ~~viljelylajeja~~kasvatuslajeja ovat useat sisävesien [[karppikalat\|karppilajit]], [[niilintilapia]] sekä [[lohi]], mutta alueellisesti tärkeitä lajeja on lukuisia. Suomessa tärkein viljelty kalalaji on [[kirjolohi]] jonka osuus ruokakalanviljelystä on 90 %.<ref name=R14>[http://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/viljellyn-ruokakalan-tuotanto-kasvoi-2.html Viljellyn ruokakalan tuotanto kasvoi] RKTL:n tiedote 30.6.2014</ref>. Suomen osuus maailman kalanviljelystä on noin 0,02 %. ==Kokonaistuotanto ja tärkeimmät viljelykalalajit== Rivi 25: Kalalajien lisäksi [[vesiviljely]]ssä tuotetaan mm. [[simpukat\|simpukoita]] ja [[Decapoda\|äyriäisiä]], joista useiden tuotantomäärät yltäisivät viljellyimpien lajien listalle.<ref name=FAO12/> ==Suomen ~~viljelykalatuotanto~~kalatuotanto== Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 13 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Kokonaistuotantomäärät ovat olleet jokseenkin tasaisia vuodesta 2003. Vielä tuonna 1980 viljelytuotanto oli 5 miljoonaa kiloa, josta se kasvoi nopeasti 1990-luvun alun huippulukemiin noin 18 miljoonaan kiloon.<ref name=R14/>. Rivi 31: Toiseksi tärkein viljelykalalaji on [[siika]], jonka viljely ruokakalaksi lähti vauhtiin vasta 2000-luvun alussa. Sen tuotanto on noussut noin 1,2 miljoonaan kiloon kymmenessä vuodessa, mikä vastaa nyt noin 9 % koko kalanviljelystä.<ref name=R14/> Väihäisempiä määriä ruokakalalaksi viljeltyjä lajeja ovat [[taimen]], [[nieriä]], [[sammet\|sampi]] ja [[kuha]], mutta niiden tuotanto oli yhteensä vain noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin 0,4 miljoonaa kiloa. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2013 oli noin 47 miljoonaa euroa ja siian 8 miljoonaa.<ref name=R14/> Vuonna 2006 kalankasvatuksen osuus koko kalantuotannon arvosta oli 63%.<ref>[http://www.kalankasvattajaliitto.fi/page.php?page_id=19 Kalankasvattajaliitto]</ref> Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalojen poikaskasvatuksen ansiosta monet Suomen luontaiset lohipitoiset vesistöt ovat pysyneet elinvoimaisina. Kalanpoikasten tuotanto on yleisintä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Istutuksiin ja kasvatukseen tuotettujen kalan- ja ravunpoikasten kokonaismäärä 2013 oli noin 54 miljoonaa yksilöä.<ref name=R14/>▼ ~~Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin.~~ ▲Kalojen poikaskasvatuksen ansiosta monet Suomen luontaiset lohipitoiset vesistöt ovat pysyneet elinvoimaisina. Kalanpoikasten tuotanto on yleisintä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Istutuksiin ja kasvatukseen tuotettujen kalan- ja ravunpoikasten kokonaismäärä 2013 oli noin 54 miljoonaa yksilöä.<ref name=R14/> Suomessa oli vuonna 2013 vajaat 500 toimivaa ~~kalanviljelylaitosta~~kalankasvatuslaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää.<ref name=R14/> ==Kalanviljelyn opetus ja käytännöt== ~~Kalanviljelyä~~Kalankasvatusta opetetaan osana kalatalouden opetusta.<ref> [http://www.kalaopetus.fi/kalanviljely/index.php Kalaopetus]</ref> ~~Kalanviljelyyn~~Kalankasvatukseen kuuluu altaiden pesua, kalojen rokottamista erilaisia tauteja vastaan, ruokintaa, kalojen lajittelua eri kokoluokkiin yms. Etenkin pienisilmäisiä verkkokasseja täytyy pestä usein, sillä tiheän verkon reiät tukkeutuvat nopeasti ja kalat saattavat kuolla hapen puutteeseen. Lajittelemalla voidaan erottaa joukosta nopeimmin kasvaneet kalat, jotka siirretään suurisilmäisempään ja vähemmän huoltoa vaativaan verkkokassiin. Tasakokoisille kaloille on myös helpompi määritellä sopiva rehun raekoko. Kalanviljelyyn liittyy olennaisena osana emokalojen lypsäminen mädin saannin turvaamiseksi. Rivi 77 ⟶ 76: Kalanviljely voi [[Rehevöityminen\|kuormittaa vesistöjä]] ravinnepäästöillään. Kasvatus suljettuun kiertoon perustuvissa allasjärjestelmissä on yksi sovellus, jolla kalanviljelyä voidaan tehostaa ja päästöt lähes eliminoida avovesillä viljelyyn verrattuna. ~~Verkkoallaskasvatksessa~~Verkkoallaskasvatuksessa [[Päästö\|päästöillä]] ei [[Itämeri\|Itämeren]] kokonaispäästöjen tasolla ole suurta merkitystä, mutta paikallisesti [[typpi]] ja [[fosfori]] voivat kuormittaa vesistöjä.<ref>[http://www.environment.fi/default.asp?contentid=133453&lan=FI Ympäristöministeriö]</ref> 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan kasvatuslohien terveyttä voitiin parantaa tarjoamalle kaloille tavallista virikkeellisempiä olosuhteita.<ref name=":0">{{Verkkoviite\|nimeke = Jännittävä huomio: kalatkin kaipaavat virikkeitä {{!}} Tiedetuubi\|osoite = http://www.tiedetuubi.fi/tiede/jannittava-huomio-kalatkin-kaipaavat-virikkeita\|julkaisu = www.tiedetuubi.fi\|viitattu = 2015-11-07}}</ref> Virikekasvatuksessa altaisiin sijoitetaan kalojen luontaista ympäristöä emuloivia elementtejä kuten suojapaikkoja ja virtausmuutoksia.<ref name=":0" /> Kokeissa virikkeettömiin oloihin verrattuna virikkellisissä oloissa kasvatetuilla lohilla oli pienempi kuolleisuus useimpiin kalatauteihin ja parempi vastustuskyky loistauteihin.<ref name=":0" /> Vaikutukset eivät kuitenkaan olleet samanlaisia kaikkia taudinaiheuttajia vastaan.<ref name=":0" /> == Lähteet == {{viitteet}}

Ero sivun ”Kalankasvatus” versioiden välillä