Wikipedia

Ero sivun ”I. K. Inha” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Virroilta Helsinkiin: Lisäsin tietoa Inhan perheestä.
Kumottu muokkaus 15319204, jonka teki 178.55.57.63 (keskustelu) anakrononismi, +muita korjauksia
Rivi 1:
[[Kuva:Inha_I_K.jpg|thumb|250px|I. K. Inha]]
'''I. K. Inha''' (alkuaan '''Konrad Into Nyström''', [[12. marraskuuta]] [[1865]] [[Virrat]] –– [[3. huhtikuuta]] [[1930]] [[Helsinki]]) oli valokuvaaja, kirjailija, suomentaja ja toimittaja. Inha on [[suomalainen valokuva|suomalaisen valokuvauksen]] suuria mestareita. Hän on kunnostautunut eritoten [[kansanperinne|kansanperinteen]], vanhan elämänmuodon ja Suomen [[maisema|maisemien]] tallentajana. Paitsi luonnontunnelmien kuvaaja ja perinteentallentaja, Inha oli myös merkittävä [[modernisaatio|modernisaation]] kuvaaja.
 
== Virroilta Helsinkiin ==
Inha syntyi suomenruotsalaiseen perheeseen Virtain [[Jäähdyspohja]]ssa 1865, hänen vanhempansa olivat henkikirjoittaja ja sittemmin kruununvouti Johan Abrahan Nyström ja Clara Charlotta Vikman.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: I. K. Inha| Tekijä = Hertta Tirranen | Sivut =219-228219–228 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Inhan lapsuusvuosien jälkeen hänen perheensä muutti [[Ikaalinen|Ikaalisiin]], ja sieltä vuonna 1877 Inhan tie vei opiskelemaan [[Hämeenlinna]]an. Hämeenlinnan kuuluisassa lyseossa Inha menestyksellisesti opiskeli paitsi normaalit kouluaineet, myös yksityisesti ylimääräisiä kieliä ja toimittajantyötä, mihin häntä kannusti etenkin ihailtu opettaja [[Arvid Genetz]]. Inha sai ylioppilastodistuksen vuonna 1884. Vuodesta 1885 hänen kotipaikkansa oli [[Helsinki]], mutta hän asui välillä myös [[Karjalohja]]lla ja [[LohjaJalassaari|Lohjan Jalassaaressa]]. Koko elinikänsä Inha oli innokas uuden kokeilija. Hän oli lisäksi ensimmäisiä, jotka välittivät polkupyöriä Englannista Suomeen. Sanaa [[polkupyörä]] väitetään hänen keksimäkseen.
 
== Kansalliset projektit ==
Rivi 19:
1899 Inha kuvasi Maataloushallitukselle suomalaista maanviljelystyötä. Kuvat olivat esillä [[Pariisi]]n maailmannäyttelyssä 1900. Samana vuonna hän kuvasi myös Otavalle suomalaista tervakulttuuria Oulujoella. Tarkoituksena oli julkaista [[Teuvo Pakkala]]n kanssa yhteiskirja. Pakkalalta jäi teksti kuitenkin kirjoittamatta ja kirja jäi julkaisematta.
 
1900 -luvun alussa Inha jatkoi Maataloushallituksen tilauksen hengessä kuvaamista silloisen [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] alueella [[Kansanvalistusseura]]n laskuun. Samoihin aikoihin [[Väinö Voionmaa]] laati Tampereen historiaa, johon tilattiin kaupunkimaisemien kuvitusta Inhalta.
 
1908 Inha kuvasi Helsinkiä [[WSOY|WSOY:lle]] Savolais-Karjalaisen osakunnan toimittamaa Helsinki-opasta varten. Kirjaan käytettiin kuitenkin vain 60 kuvaa, ja 130 jäi käyttämättä arkistoon. Vuonna 2009 niistä koottiin teos ''Helsinki – valon kaupunki. I. K. Inhan valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä''. Negatiivit on nyt lahjoitettu [[Suomen valokuvataiteen museo]]on.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Anu Uimonen | Otsikko =Valo hyväilee menneen ajan Helsinkiä | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =9.4.2009 | Sivut =C1| www =http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/I+K+Inhan+kuvat+esittelev%C3%A4t+verev%C3%A4n+Helsingin+sadan+vuoden+takaa/1135245054057?ref=rss |Viitattu =10.4.2009}}</ref>
 
1913-141913–1914 Inhan pitkäaikainen kustantaja WSOY tilasi uusia maisemakuvia käsittelevän sarjan. Maisemakuvien takia Inha ei enää lähtenyt kiertämään Suomea laajalti, vaan asettui kahdeksi kesäksi Padasjoelle ja talviksi Lohjan ja Virtain maisemiin. Tilaus tehtiin ilman varsinaista käyttötarkoitusta, motiivina lähinnä hyvän työntekijän pitäminen leivässä. Käytetylle rahalle löytyi varmasti vastinetta myöhemmin, sillä sarjan kuvat löysivät tiensä useisiin sotien välisenä aikana julkaistuihin kuvateoksiin.
 
I. K. Inha oli 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella suomalaisen valokuvauksen merkittävin maisema- ja miljöökuvaaja sekä dokumentaristi. Alalla oli kovaa kilpailua. Maisemia kiersivät kuvaamassa [[Karl Granit]], [[Daniel Nyblin]], [[Vivi Richter]] ja moni muu. Kilpailuasetelma saattoi lisätä työintoa. Inha nousi suomalaisen kansallisen maisemakuvaston merkittävimmäksi yksittäiseksi vaikuttajaksi. Vaikka hän jo elinaikanaan sai tunnustusta [[valokuvataide|valokuvataiteestaan]], niin etenkin 1900-luvun alussa ja puolivälissä hänen kuviaan julkaistiin runsaasti anonyymisti, tekijää mainitsematta. Suuri osa hänen kuvaamistaan negatiiveista on kadonnut, mutta eri arkistoihin on levinnyt runsaasti hänen töitään vedoksina.
 
== Toimittaja, kirjailija ja kääntäjäsuomentaja ==
[[Kuva:Mustiala.jpg|thumb|400px|Mustialan opiston pellot 1899.]]
I. K. Inha oli [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] ulkomaan osaston toimittaja vuosina 1888&ndash;19061888–1906. Uuden Suomettaren toimittajana hän vieraili muun muassa [[Ateena]]ssa 1897 ja [[Lontoo]]ssa 1899. Hänen varsinainen työmaansa oli ulkomaantoimitus, mutta samalla hän toimi mm.muun muassa musiikki- ja taidekriitikkona ja matkakuvaajana.
 
I. K. Inha osti 1896 [[Väinö Voionmaa|Väinö Wallinin]] kanssa Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan. Inha myi osuutensa lehdestä Wallinille 1901, mutta jatkoi lehden toimittajana vuoteen 1906.
 
I. K. Inha suomensi kaikkiaan noin 40 teosta. Kirjalliset pääteokset, ''Suomen maisemia'' (1909) ja ''Kalevalan laulumailta'' (1911) ovat kummatkin yltäneet kolmanteen painokseen.
 
Inhalla on pysyvä arvonsa Suomen [[kulttuurihistoria|kulttuurihistoriassa]]. Hänen laaja-alaisuutensa ja värikäs persoonansa on pitänyt kiinnostusta yllä varsin erilaisissa yhteyksissä. Hän esiintyy mm. roolihenkilönä [[Eeva-Kaarina Aronen|Eeva-Kaarina Arosen]] romaanissa ''Maria Renforsin totuus''.
Rivi 47:
* Helsingin opas. Etelä-suomalaisen osakunnan toimittama. Porvoo WSOY 1910. 239 s. Karttaliite. (valokuvat I. K. Inhan)
* Helsinki – valon kaupunki. I. K. Inhan valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä. WSOY 2009 ISBN 978-951-0-35022-5
* I. K. Inha 1894, valokuvaaja Vienan Karjalassa. (Valokuvakokoelma, toim. U. Vento ja P. Laaksonen). Helsinki 1968. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toinen laajennettu laitos. (Toim. Pekka Laaksonen) Helsinki 1990. 96 s. (Sisältää myös K.F. Karjalaisen matkakertomuksen)
* Islanti. Tarun ja runon maa. Helsinki 1912. 134 s. (Kansanvalistus-seuran toimituksia 162.) (16 kuvaa ja kartta)
* Jään ja tulen pohjola. Porvoo 1912. 70 s. WSOY. (O. Nordenskjöldin, Th. Thoroddsenin y.m. mukaan kirjoittanut I. K. Inha)
* Kalevalan laulumailta. Elias Lönnrotin poluilla Vienan Karjalassa. Kuvaus Vienan Karjalan maasta, kansasta, siellä tapahtuneesta runonkeruusta ja runoista itsestään. Helsinki 1911. 432 s. Karttalehti. Kansanvalistusseura. 2. painos. Helsinki 1921. 403 s. Karttalehti. Tietosanakirja-Osakeyhtiö. 3. painos. (Toim. Pekka Laaksonen) Helsinki 1999. 438 s.
* Kansakoulun karttakirja. Pienoinen opas avarassa maailmassa. Helsinki 1908. 48 s. (32. painos (teoksessa virheellisesti 30. p.) Helsinki 1960.)
* Kiertomatka Kalevalan laulumailla (Vienan Karjalassa). Helsinki [1912]. 8 s. (Kansanvalistusseuran taikalyhtykirjoja, 29.) (I. K. Inhan valokuvien mukaan)
* Kreikka I. (Maantieteellisiä kuvaelmia. XXIII.) Helsinki 1899. 40 s. (Kansanvalistus-seuran toim. 106)
* Kreikka II. (Maantieteellisiä kuvaelmia. XXVI.) Helsinki 1900. 55 s. (Kansanvalistus-seuran toim. 117)
* Lähetyssaarnaaja. Kertomus Etelämeren saarelta. Nimimerkillä -ns-. Hämeenlinna 1885. (Ilmestynyt aikaisemmin Hämeen Sanomissa syksyllä 1884 numeroissa 75–89.) (Yhteisniteenä Hanna Favorinin Matkakirjeiden kanssa)
* Maantiede ja löytöretket. Kertomus siitä miten maa on tullut tunnetuksi ja maantiede kehittynyt. I-IVI–IV. I: Vanha aika ja keski aika. Porvoo 1912. 441 s. WSOY. II: Suurien löytöretkien aikakausi. Porvoo 1914. 544 s. WSOY. III: Uusin aika (alkupuoli). Porvoo 1923. 506 s. WSOY. IV: Uusin aika (loppupuoli). Porvoo 1926. 708 s. WSOY.
* Pohjolan maisemia vuosisadan vaihteessa. Porvoo 1957. 197 s. WSOY. (Luvut sisältyvät vuonna 1912 julkaistuun teokseen Suomen maisemia)
* Saksanmaa. (Maantieteellisiä kuvaelmia, 34) Helsinki 1909–10. 276 s. Kansanvalistusseura. (Ilmestyi myös neljässä vihkossa)
* Sodan aapinen. Kaukaisen idän opas. Helsinki 1904. 16 s. Yrjö Weilin. (Teoksessa ei ole tekijää mainittu.)
* Suomen maisemia. Näkemänsä mukaan kuvaillut. Porvoo 1909. 395 s. WSOY. 2. laajennettu ja kuvitettu painos. Porvoo 1925. 498 s. WSOY. 3. painos. Helsinki 1988. 352 s. (Erno Paasilinnan johdanto)
* Suomi kuvissa. Wien/Kuopio/Helsinki 1895–96. 175 s. ja 93 kuvalehteä. Wentzel Hagelstam, Uno Wasastjerna. (Teksti Kuopiossa, OWB. 1–9 vihko ja Helsingissä, Sim. per. 10–12 vihko. Kuvat Wien, "Steyrermühl") (Nimitys myös ruotsin ja ranskan kielellä. Teksti myös ruotsin, venäjän, ranskan, saksan ja englannin kielellä)
* Thomas Alva Edison. F.L. Dyerin ja T.C. Martinin julkaiseman elämäkerran johdolla. Porvoo 1926. 234 s. WSOY. (Merkkimiehiä. Elämäkertasarja n:rot 40–42.)
Rivi 66:
 
== Toimituksia ==
* Luonto tieteen valossa I-IVI–IV. (Yhdessä G. Melanderin, K. E. Kivirikon ja V. Bonsdorffin kanssa) Porvoo 1908–11. 379+48 s., 382+48 s., 384+48 s., 388+48 s. WSOY. Ensimmäisen nidoksen toinen painos. Porvoo 1922. 381 s. ja 8 kuvalehteä. WSOY.
* Ihmeitten kirja. Kuvauksia luonnon ja ihmisneron suurista ihmeistä. 1–2 vuosikerta. Porvoo 1916–17. 770 s. (Ilmestyi 24 numerossa, joista numerot 1–8. Porvoo 1915. 256+2 s. WSOY)
* Kyläkirjaston kuvalehti (Inha toimitti lehteä vuosina 1897–1906)
* Lasten ihmeitten kirja. Porvoo 1911. 148 s. WSOY. (Englantilaisen alkuteoksen mukaan suomeksi sovittanut I. K. Inha)
* Löytöretkillä I-III–II. Herman Wagnerin mukaan Suomen nuorisolle toimittanut. Porvoo 1916. WSOY. I: Kotona. 97 s. II: Kotipiirissä. 131 s.
* Maailman ihmeet I-IVI–IV. Esitys luonnon ja ihmisen mestaritöistä, sellaisina kuin ne nykyään ovat nähtävinä. I: Aasian ihmeet. Porvoo 1911. 1–220 s. II: Australian ja Afrikan ihmeet. Porvoo 1912. 221–379 s. III: Amerikan ihmeet. Porvoo 1912. 381–520 s. IV: Euroopan ihmeet. Porvoo 1913. 525–664 s. WSOY. (Teksti I. K. Inhan mukailema englantilaisten matkailijain kuvauksista)
* Suuret keksijät I-III–II. Helge Holstin julkaiseman tanskalaisen kokoelman mukaan. Porvoo 1920–21. 344 s., 315 s. WSOY.
* Tiede ja elämä I-IVI–IV. Porvoo 1919–22. 576 s., 572 s.,576 s., 572 s. WSOY. (Kunakin vuonna ilmestyi 6 vihkoa)
 
== Katso myös ==
Rivi 83:
== Kirjallisuutta ==
* {{kirjaviite| Tekijä=Eskola, Taneli & I. K. Inha| Nimike= Unelma maisemasta| Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija=Musta Taide| Vuosi=2006}}
* Koiranen Antti (toim.). Virtain viemisiä ja Euroopan tuliaisia. I. K. Inhan 130-vuotisjuhlaseminaari Tampereen yliopiston Virtain kulttuurintutkimusasemalla 27.-28.10.1995. Tampereen yliopiston Virtain kulttuurintutkimusasema 1996.
* Lintonen, Kati , Hymyilevät rannat, I. K. Inhan (1865–1930) luonnon hurmaus ja melankolia. Helsinki: Maahenki: 2006
* {{kirjaviite | Tekijä=Vuorenmaa, Tuomo-Juhani ja Kajander, Ismo | Nimike= I. K. Inha, valokuvaaja 1836–1930| Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija= WSOY | Vuosi=1981}}
 
Rivi 95:
*[http://www.jaahdyspohja.net/historia/Inha/inha_Intro.html Jäähdyspohjan kyläyhdistyksen I. K. Inha-sivut]
*[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201502041496 Inhan matkakuvaus Oulujoen laskusta Digi.fi:ssä]
* {{Verkkoviite | Tekijä = Kari Ennola | Nimeke = Lyhyt henkilöhistoria | Julkaisu = Maisema ja aika – I. K. Inha ja K. A. Ennola | Osoite = http://www.kolumbus.fi/ennola/lehdisto/elamankerta.html | Viitattu = 30.6.2010 }}
*[http://kennola.vuodatus.net/blog/category/I.+K.+Inha K. A. Ennolan I. K. Inhan elämään ja matkoihin liittyviä kirjoitelmia]
* [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27840 Valokuvallistettu luonto: I. K. Inhan tuotanto luonnon merkityksellistäjänä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/I._K._Inha”