Ero sivun ”Myytti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Gustave Moreau 006.jpg|thumb|180px|''[[Gustave Moreau]], [[Prometheus]]'', 1868.]]
'''Myytti''' eli '''jumalaistaru'''<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti">{{MOT | Kappale=Myytti}}</ref> ({{k-grc|μῦθος|mythos}},
Kreikan sana ''mythos'' piti alun perin sisällään useita erilaisia merkityksiä, kuten
== Myyttien piirteitä ==
Rivi 10:
Tyypillisiä myyttien aiheita ovat [[Kirsti Simonsuuri|Kirsti Simonsuuren]] kokoamina:<ref name="Simonsuuri-1-3"/>
* Maailmankaikkeuden synty eli ''kosmogonia'' (esim. [[
* Jumalten synty eli ''teogonia'' (esim. [[Hesiodos|Hesiodoksen]] ''[[Jumalten synty|Jumalten synnyn]]'' teogonia)
* Eläinten ja ihmisten synty (esim. luomis- ja [[paratiisi]]kertomukset)
Rivi 26:
Tutkijat ovat selittäneet myyttejä eri tavoin. Simonsuuren mukaan seuraavat selitystavat voidaan nähdä toisiaan täydentävinä, eivät toisensa poissulkevina:<ref name="Simonsuuri-1-4"/>
* Myytti on ihmiskunnan tiettyyn kehitysvaiheeseen liittyvä selitystapa. Tietyssä vaiheessa esimerkiksi myytti [[
* Myytti on [[symboli]]nen ilmaisutapa, joka ei pyri selittämään mitään, vaan sisältää itsessään selityksen ([[mytopoeettinen ajattelu|mytopoeettinen]] selitystapa). Myyttisen ajattelun avulla ihmiset ovat pyrkineet jäsentämään maailmaa symbolisesti. Tätä lähestymistapaa ovat edustaneet mm. [[Max Müller]] ja [[Ernst Cassirer]].
* Myytti on [[alitajuinen|alitajuisen]] ja [[tiedostamaton|tiedostamattoman]] heijastumaa. Samalla myytit ilmentävät ihmisen primaarista olemassaoloa; esimerkiksi [[Oidipus]]-myytti ilmentää insestin pelkoa. Tämä kuvaa [[psykoanalyysi]]n lähestymistapaa, jota on edustanut tunnetuimmin [[C. G. Jung]] teoriallaan [[Arkkityyppi|arkkityypeistä]].
* Myytti pyrkii lujittamaan ihmisten sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Heimoilla ja kansoilla on yhteisiä, jaettuja myyttejä ja uskomuksia, joiden kertominen vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta; tällaisia ovat esimerkiksi kertomukset esi-isistä ja heidän urotöistään. Tätä lähestymistapaa edustaa mm. [[Émile Durkheim]].
* Myytti pyrkii laillistamaan sosiaalisen käyttäytymisen muotoja ja instituutioita. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisista [[rituaali|rituaaleista]] kertovat myytit.
* Myytin merkitys ei ole tapahtumien kuvauksessa tai tapahtumissa itsessään, vaan niiden rakenteessa. Myyttien rakenne esittää tietynlaisia vastakohtaisuuksia (kuten ihmiset-jumalat, luonnollinen-yliluonnollinen, elämä-kuolema), jotka myytti pyrkii sovittamaan. Tämä kuvaa [[strukturalismi]]n lähestymistapaa, jota on edustanut
== Katso myös ==
|