Ero sivun ”Torium-ydinpolttoainekierto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lis linkkejä |
|||
Rivi 34:
== Haasteet ==
Toriumia ei voida käyttää
Toriumilla toimiva [[sulasuolareaktori]] ei tuota toimintansa sivutuotteena lainkaan aseteollisuuteen soveltuvaa Plutoniumia, eikä väkevöintiprosessin sivutuotteina synny valtavia määriä [[Köyhdytetty uraani|köyhdytettyä uraania]], sillä isotooppirikastusta ei tarvita. Tämä fakta vaikutti erityisesti ydinenergiateknologian kehityksessä kohti uraani-lähtöisiä voimaloita toriumpohjaisten sijaan.<ref name=":0">https://www.youtube.com/watch?v=knofNX7HCbg</ref><ref>{{Verkkoviite|nimeke = ORNL's Molten-Salt Reactor Program (1958-1976) -|osoite = http://energyfromthorium.com/msrp/|julkaisu = energyfromthorium.com|viitattu = 2015-11-01|kieli = en-US}}</ref> Asiaan vaikutti historiallisesti luonnollisesti myös [[Kylmä sota]] ja varustelukilpailu Itä- ja Länsiblokin välillä. Edes nykypäivänä teknologisesti kehittyneet maat, eivät edelleen aktiivisesti panosta torium-pohjaisen energiateknologian kehittämiseen.
Rivi 42:
Nämä syyt (ainakin, mutta ei pelkästään) vaikuttavat negatiivisesti tai jopa poissulkevasti torium-pohjaisen teknologian kehityksessä.
Vertailukohteena, [[Kevytvesireaktori|kevytvesireaktorissa]] 96% polttoaineessa olevasta uraanista on ko. reaktorissa ydinreaktioon sopimatonta U-238 isotooppia. Energiantuottoon soveltuvaa U-235 isotooppia on vain 4% kaikesta uraanista ja pitoisuus laskee käytön aikana 0,7%:iin, jolloin polttoaine katsotaan käytetyksi. 96% kevytvesireaktorissa olevasta uraanista ei siis osallistu lainkaan energiantuottoon, mutta altistuu kuitenkin reaktorissa neutronipommitukselle ja siten noin 1% polttoaineesta muuttuu ydinasekäyttöön soveltuvaksi plutoniumiksi (Pu-239). Tämän prosentuaalisen suhteen perusteella voidaan jopa kyseenalaistaa, kumpi kevytvesireaktorin lopputuotteista on ns. "sivutuote" - sähköenergia vai ydinasekättöön soveltuva plutonium, puhumattakaan siitä, että polttoainetehokkuus on erittäin huono (alle 1% polttoaineesta "palaa" reaktiossa). <ref name=":0" /> Kevytvesireaktorin polttoaine on pakattu Zirkoniumisiin putkiin. Zirkonium voi tietyissä olosuhteissa reagoida veden kanssa niin, että se vapauttaa vedestä vetyä, jolloin vaarana on vety-happi räjähdys.
==Lähteet==
| |||