Ero sivun ”Valmet Vihuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
p luokkien säätöä, replaced: [[Luokka:Valmetin lentokoneet → [[Luokka:Valmetin ilma-alukset, removed: Luokka:Suomen ilmavoimien kalusto using AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Valmet_VihuriValmet Vihuri.JPG|right|thumb|350 px|Valmet Vihuri VH-18 [[Keski-Suomen ilmailumuseo|Keski-Suomen ilmailumuseossa]]ssa.]]
'''Valmet Vihuri''' oli [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] yksimoottorinen kaksipaikkainen harjoitushävittäjä vuosina 1953–1959.
 
==Historia==
[[Tiedosto:Valmet Vihuri wind tunnel model.jpg|thumb|right|350px|Vihurin tuulitunnelimalli.]]
[[Valmet]] kehitti konetta ankarien taloudellisten rajoitusten puitteissa 1950-luvun alussa [[VL Pyry]]n korvaajaksi. Koneen pääsuunnittelijana toimi [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]]. VMT:n lentokoneinsinöörit Lauri Hämäläinen ja T. Mäntysalo tekivät pääosan tämän lentokoneen suunnittelusta vuosina 1948–1949. Vaihtoehtojen puutteessa moottoriksi valittiin vanha Bristol Mercury, joita oli sodan jäljiltä varastossa Suomessa.
 
Prototyypin (VH-1) ensilento tapahtui 6. helmikuuta 1951 Tampereen [[Härmälä]]n kentältä. Ohjaajana oli tehtaan [[Koelentäjä|koelentäjä]] kapteeni [[Esko Halme]]. Onnistuneiden koelentojen jälkeen ilmavoimat tilasi 27. huhtikuuta 1951 30 konetta käsittävän II-sarjan. Vuoden 1954 syksyllä ilmavoimat tilasi vielä 20 koneen niin sanotun III-sarjan. Viimeinen sarjan koneista luovutettiin 15. tammikuuta 1957.
 
[[Valmet Lentokoneteollisuus|Valmetin Lentokonetehdas]] valmisti 51 Vihuria kolmessa eri sarjassa (I–III) [[Kuorevesi|Kuorevedellä]] ja Tampereella. Koneiden tunnukset ilmavoimissa olivat VH-1–VH-51.
Rivi 13:
Koneesta tuli aikanaan [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] eniten käytetty lentokone 1950-luvun puoleen väliin mennessä. Sille tapahtui myös paljon onnettomuuksia, josta lehdistö nosti ison hälyn. Vihurin luotettavuutta puitiin myös [[Eduskunta|eduskunnassa]]. Huomiota herätti Elimäen [[Villikkala (Kouvola)|Villikkalassa]] 14. joulukuuta 1957 tapahtunut Vihuri VH-4 -koneen maahansyöksy, jossa saivat surmansa lento-opettaja ylivääpeli Kolehmainen ja konetta lentänyt kokelas Risto Kuuskoski, joista jälkimmäinen oli hieman myöhemmin Suomen pääministeriksi tulleen [[Reino Kuuskoski|Reino Kuuskosken]] poika.<ref name="ilmakilta">[http://ilmakilta.info/vihuri.php Vihuri VH-4 muistomerkki] Kymenlaakson Ilmakilta ry. Viitattu 15.10.2015.</ref> Tämän onnettomuuden jälkeen sattui vielä kaksi, joissa menetettiin ohjaaja: 15. huhtikuuta 1959 vänrikki Sainion ohjaama VH-47 putosi ohjausvirheen takia Kokemäellä ja 20. huhtikuuta 1959 kuoli kokelas Mielonen epäonnistuneessa pakkolaskussa Porissa. Kone oli VH-40. Näiden tapausten jälkeen Valmet Vihuri julistettiin 21. huhtikuuta 1959 lentokieltoon ja 26. toukokuuta puolustusministeri ilmoitti, että koko konetyyppi poistettaisiin käytöstä<ref name="ilmakilta" />.
 
Ennen romuttamista Vihureita yritettiin myydä muun muassa [[Tunisia]]an – tuloksetta. Jälkikäteen arvioiden onnettomuuksia ei käytön määrään nähden ollut paljoa ja useimmat 1950-luvun lopun onnettomuudet johtuivat siitä, että ohjaajat rikkoivat – toisinaan törkeästi – lentosääntöjä. Silloinen media teki kuitenkin koneesta syntipukin tutkimatta juuri lainkaan tosiasiallisia syitä.
 
Kirjailija ja [[Mannerheim-ristin ritari]] [[Joppe Karhunen]] puolestaan sanoo eräässä teoksessaan että kone sinänsä oli jopa erinomainen, mutta sen heikko kohta oli moottori: moottorina käytettiin jo sota-aikana kovilla olleita ja varsin loppuun kulutettuja Bristol Mercury -tähtimoottoreita, joiden pettämisistä aiheutui osa onnettomuuksista.
Rivi 64:
 
[[Luokka:Koulukoneet]]
[[Luokka:SuomenValmetin ilmavoimien kalustoilma-alukset|Vihuri]]
[[Luokka:Valmetin lentokoneet|Vihuri]]