Ero sivun ”Pohjois-Amerikan intiaanit” versioiden välillä

'''Pohjois-Amerikan intiaanit''' olivat alun perin ryhmä erilaisissa ympäristöissä asuvia alkuperäiskansoja, joiden [[intiaanien alkuperä|esi-isät saapuivat Amerikkaan]] luultavasti [[kivikausi|kivikaudella]] [[Itä-Aasia]]sta. Historiassa henkimaailman ja luonnon yhteyteen liittyvä monesti [[shamanismi|shamanistinen]] uskonto erilaisine uhri- ja muine rituaaleineen oli useimmille intiaanikansoille tärkeä<ref>Virrankoski 1994, s 16</ref>. Rituaaleilla uskottiin varmistettavan riistan ja viljelykasvien saatavuus vanhan kivikautisen perinteen mukaisesti. Sen sijaan elatuksen hankintatavat, asutuksen kiinteys, sotaisuus ja suhtautuminen varallisuuteen vaihtelivat huomattavasti alueesta toiseen.

Tekniikkansa pidemmälle kehittäneiden eurooppalaisten saapuminen 1600- ja 1700-luvuilla lähes tuhosi käytännössä kivikautta eläneet intiaanikansat ja heidän kulttuurinsa 1800-luvun loppuun mennessä. Hetkellisesti eurooppalaiset vaikutteet kuitenkin synnyttivät uusia kulttuureja, joista merkittävin oli [[Suuret tasangot|Suurten tasankojen]] alueella vaikuttanut ja ratsujen käyttöön perustunut [[tasankointiaanit|biisoninmetsästyskulttuuri]].

Kolmen vuosisadan sisällä suurin osa intiaaneista kuoli eurooppalaisten tartuttamiin sairauksiin, joita vastaan heiltä puuttui immunitetti. Myös sodat vähensivät intiaanien määriä ja lukuisten eri heimojen rippeet sulautuivat toisiinsa [[intiaanireservaatti|intiaaneireservaateissa]], joita [[Yhdysvaltain hallitus]] perusti eri puolille maata.

Seuraavina vuosituhansina intiaanien lukumäärä kasvoi varsinkin maanviljelyn alun jälkeen. Pohjois-Amerikan nykyisen Meksikon pohjoispuolella eläneiden intiaanien määräksi noin vuonna 1500 on arvioitu 1–16 miljoonaa<ref name="And 2010. 40">Anderson & Henriksson, s 40</ref>. Alhaisimman arvion mukaan 750&nbsp;000 asui nykyisten Yhdysvaltain alueella ja noin 250&nbsp;000 Kanadassa, ja lisäksi jonkun verran Alaskassa<ref name="Wald 1985. 29">Waldman 1985. s. 29</ref>. Erään arvion mukaan intiaaneja olisi ollut 1500-luvun alussa yli kaksi miljoonaa ja määrä olisi pudonnut nopeasti tautien takia 1,5 miljoonaan<ref name="Virr 1994 11">Virrankoski 1994, s 11</ref>. Näiden arvioiden mukaan usein esitetyt noin 6–8 miljoonaa intiaania olisivat vaatineet kokonaan toisenlaisen yhteiskunnan muun muassa Pohjois-Amerikan kaakkoisosiin. Väestö oli tiheintä maanviljelysalueilla sekä rannoilla, järvien lähellä ja jokilaaksoissa.<ref name="Wald 1985. 29"/>

Erityisen tiheästi asuttuja seutuja olivat [[Kalifornia]], Luoteisrannikko, jotkut lounaan maanviljelysalueet ja itäinen metsäalue. Harvinta asutus oli subarktisilla ja arktisilla alueella sekä [[Suuret tasangot|Suurilla tasangoilla]] ja [[Great Basin]]issa.<ref name="Coe 1986. 16">Coe 1986. s 16.</ref><ref>Waldman 1985, s 29–30</ref>. Esimerkiksi [[Columbia (joki)|Columbiajoen]] ylätasangolla väestötiheys oli keskimääräinen 0,01–1 as/100 km2<ref name="Coe 1986. 16"/>. Intiaanien määrä oli alimmillaan juuri intiaanisotien päätyttyä vuosina 1890–1910, jolloin lukema oli alta 250&nbsp;000<ref name="Wald 1985. 29" />. Vuonna 1980 tehdyn väestönlaskennan mukaan Yhdysvaltain ja Kanadan intiaaneja ja valkoisten ja intiaanien jälkeläisiä oli vähintään 1,5 miljoonaa ja vuoden 2010 väestönlaskenta kertoo intiaanien määräksi lähes kolme miljoonaa.<ref name="Census"/>

Tämän kulttuurialueen tunnetuimmat kansat olivat [[cherokeet]], [[creekit]], [[choctawit]] ja [[chickasawit]]. Cherokeet puhuivat irokeesimurretta, muut kolme olivat [[muskogee-kielet|muskogee-kieliryhmää]]. Nykyisen [[Mississippi]]n osavaltion lounaisosissa asuneet [[natchezit]] lasketaan samaan kulttuuriryhmään kuluviksi. Natchezien juuret juonsivat [[Mississippin kulttuuri]]in, joissa ominaista olivat suuret temppelikummut [[Olmeekit|olmeekien]] ja [[Mayat|mayojen]] tyyliin..<ref name="Wald 2006. 185">Waldman s. 185.</ref> Natchezit sulautuivat naapurikansoihin 1700-luvun aikana ranskalaisia vastaan käytyjen sotien seurauksena. Myös monet muut kaakkoisen kulttuuripiirin heimoista katosivat ennen 1800-lukua. Cherokeet, choctawit, creekit ja chickasawit kulkivat [[Kyynelten tie|kyynelten polun]] 1840 mennessä ja muuttivat [[Oklahoma]]n intiaaniterritorioon Yhdysvaltain määräyksestä.<ref name="Hen 1985 75-76.">Henriksson 1985. s. 75 - 76.</ref>

Tasangoilla eläneet intiaanit olivat joko [[Missouri (joki)|Missourijoen]] ympäristön maanviljelijöitä tai läntisen lyhytheinäpreerian [[biisoni]]nmetsästäjiä. Vielä ennen 1600-luvun puoliväliä lyhytheinäpreeria oli lähes vailla asutusta. Tasankojen laidoilla elävät heimot tekivät sinne jalkaisin metsästysretkiä biisonien perässä, mutta eivät asuneet siellä.<ref name="Tay 1995. 63">Taylor & Sturtevant 1995. s. 63.</ref> Eurooppalaisten saapuminen muutti alueen kulttuurin, sillä etelästä tulleet hevoset ja idästä saapuneet tuliaseet mahdollistivat liikkuvan nomadielämän ratsujen selässä. [[Tiipii]]-asutus lisääntyi sen helpon purettavuuden takia ja leiripaikkaa voitiin muuttaa hetkessä. Ratsujen lisääntyminen sai monet heimot jättämään maanviljelyn. Muun muassa [[crow-intiaanit|crow't]], [[comanchet]], [[mustajalat]] ja [[siouxit]] siirtyivät kokopäiväisiksi biisoninmetsästäjiksi. Jopa monet [[creet]] hylkäsivät pohjoiset metsät ja valitsivat ratsastavan biisoninmetsästäjän elintavan.<ref name="Wald 1985. 38">Waldman 1985. s. 38.</ref>

Varhaiselta 1800-luvulta eteenpäin tasangoilla käytiin monia intiaanisotia. Joskus sodan syyksi riitti pelkkä vaihtelunhalun tyydyttäminen tai sotainen kunnia, mutta usein sodat liittyivät myös verikostoihin.<ref name="Virr 1996. 188">Virrankoski 1996. s. 188.</ref> Yhdysvaltain siirtolaisasutuksen levitessä länteen 1830-luvun lopulla monet heimot unohtivat keskinäiset riitansa ja liittoutuivat amerikkalaisia vastaan.<ref name="Virr 1996. 189">Virrankoski 1996. s. 189.</ref> Vuosisadan puolivälissä alkanut [[Kalifornian kultaryntäys]] lisäsi ongelmia tasankointiaanien ja uudisasukkaiden välillä. Seuraavien vuosikymmenien sodat Yhdysvaltoja vastaan nostivat esiin monia intiaanijohtajia, jotka jäivät historiaan. Tällaisia olivat muun muassa siouxien [[Punainen Pilvi]], [[Hullu Hevonen]] ja [[Istuva Härkä]].<ref name="Waldman 2005. 272">Waldman 2006. s. 272.</ref>

*{{Kirjaviite | Tekijä = WaldmarWaldman, Carl| Nimeke =Atlas of North American Indian | Vuosi =1985 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Facts of File publications| Tunniste =ISBN 0-87196-850-9 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli ={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Waldman, Carl. | Nimeke = Encyclopedia of Indian Tribes | Vuosi =2006 | Selite = | Julkaisija =Checkmark Book | Tunniste =ISBN 978-0816062744| Kieli ={{en}} }}