Ero sivun ”Suksametoni” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lähteet: -+v-mall.
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
Fix; ref.lis. Klv on uusi tähän wikiin. Main. x2.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Suxamethonium-chloride-2D-skeletal.svg|thumb|right|Suksametonin eli sykkinyylikoliinin kemiallinen rakennekaavio.]]
 
'''Suksametoni''' eli '''sukkinyylikoliini''' (lääkenimiä: ''Midarine'', ''Myolaxin'', ''Sukolin'', [[Ruotsi]]ssa: ''Celocurin'') on [[lihasrelaksantti]].<ref>Olli-Tuomi-Alfering: ''Lääkkeet ja niiden käyttö''. Shks/Wsoy, 1976. s. 191. ISBN 951-0-06936-1.</ref> Se on siis herpauttaja, [[lihastonus]]ta laskeva eli relaksoiva lääke. Suksametoni on esiintynyt [[lääkeaine]]ena lähinnä [[kirurgia]]n puolella, [[Anestesia|anesteettisessa]] käytössä etenkin [[Leikkaussali|leikkaussaleissa]]. Lääkettä annostellaan joko [[intravenoosi]]sti taikka [[Intramuskulaarinen|intramuskulaarisesti]] (suoneen taikka lihakseen).<ref>Halldin, M., 1971: s. 199</ref> Lääkeainetta on saatettu antaa myös [[Sähköhoito|ECT-hoidon]] yhteydessä, lihasten voimakkaasta jännittymisestä aiheutuvien mahdollisten vaurioitten kuten [[Luunmurtuma|luunmurtumien]] välttämistä varten. Suksametonin eduiksi on katsottu nopea vaikuttavuus sekä se, ettei lääke laukaise [[Histamiini|histamiineja]]. Suksametoni ei kasvata [[verenpaine]]tta, eikä imeydy [[Istukka|istukan]] läpi [[Synnytys|synnytyksen]] aikana.<ref>Halldin, M., 1971: s. 199</ref>
 
==Vasta-aiheita ja varotoimia==
Rivi 7:
Kliinisiä vasta-aiheita ovat olleet: maksavaurio, huono yleistila, [[uniapnea]], nestetasapainon häiriöt.<ref>Halldin, M., 1971: s. 199</ref>
[[Viherkaihi]]sta eli silmänpainetaudista kärsivillä potilailla on käyttöä sitäkin varottava, sillä sukkinyylikoliini kasvattaa silmän sisäistä painetta.<ref>Halldin, M., 1971: s. 198</ref>
Lääkettä annettaessa on varmistettava potilaan hengitys sekä mahdolliset aputoimet, kuten esimerkiksi hapen saanti maskin kautta tai jopa [[intubointi]]. Suksametonille ei ole tunnettu [[vasta-aine]]tta.<ref>Halldin, M., 1971: s. 199</ref><ref>Olli-Tuomi-Alfering: ''Lääkkeet ja niiden käyttö''. Shks/Wsoy, 1976. s. 191. ISBN 951-0-06936-1.</ref>
 
==Lähteet==