Ero sivun ”Norjan kieli” versioiden välillä

Norja joutui 1300-luvulta alkaen tanskalaisten hallintaan, ja muinaisnorjan kirjallinen käyttö loppui. Kuten muissakin mannerpohjoismaisissa kielissä, myös norjassa kielioppi yksinkertaistui ja monet omaperäiset sanat syrjäytyivät saksalaisten lainojen tieltä. Kuitenkin norjalaiset murteet eritoten maan länsiosissa jäivät hyvin erilaisiksi kuin tanska. Kun raamatunkäännös 1500-luvulla vakiinnutti tanskan kirjakielisen normin, tanskasta tuli norjalaisten virallinen sivistyskieli, jota jokainen kirjallisesta kulttuurista osalliseksi pyrkivä norjalainen sai luvan opetella. Myös sivistyneistö pyrki puhumaan norjan sijasta tanskaa, mutta käytännössä 1600-1700-luvulla kehittynyt niin sanottu sivistynyt puhekieli (''den dannede dagligtale'') oli norjalaisittain äännettyä tanskaa. Se erosi tanskasta esimerkiksi siten, että vokaalienväliset konsonantit vaikkapa sellaisissa sanoissa kuin ''købe'' (sama sana kuin ruotsin ''köpa'') eivät norjalaisten suussa yleensä pehmentyneet, vaan jäivät äännettäessä koviksi (sana siis äännettiin useimmiten ikään kuin se olisi kirjoitettu ''køpe''). Toisaalta norjalaisia diftongeja ei sivistyneessä puhekielessä suvaittu ollenkaan, vaan niitä pidettiin rahvaanomaisuuden huippuna. Oslo on kööpenhaminan esinahkakaupunki