Ero sivun ”Evoluutio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viitefix |
p pikku lisäyksen luonnonvalintaosioon |
||
Rivi 105:
Luonnonvalinta yleisesti ottaen tekee luonnosta mitan sille, miten todennäköisesti tietyt yksilöt tai yksilölliset piirteet selviytyvät. "Luonnolla" viitataan tässä tapauksessa yksilön ympäristössä olevaan [[ekosysteemi]]in. Kukin tietyssä ekosysteemissä oleva populaatio täyttää tietyn [[Ekologinen lokero|ekologisen lokeron]], tai aseman, jolla on tietyt vuorovaikutussuhteet muihin saman ekosysteemin osiin. Näihin suhteisiin vaikuttaa eliön elämänhistoria, asema [[ravintoketju]]ssa ja maantieteellinen sijainti. Laaja ymmärrys luonnosta auttaa tieteilijöitä erottamaan tiettyjä tekijöitä, jotka yhdessä muodostavat luonnonvalinnan.
Luonnonvalinta voi toimia eri tasoilla, kuten geenien, solujen, yksittäisten organismien, organismiryhmien ja lajien tasolla.<ref name="Okasha07">{{Kirjaviite |Tekijä = Okasha, S. |Vuosi = 2007 |Nimeke = Evolution and the Levels of Selection |Julkaisija = Oxford University Press |Isbn = 0-19-926797-9 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name=Gould>{{Lehtiviite |Tekijä = Gould SJ |Otsikko = Gulliver's further travels: the necessity and difficulty of a hierarchical theory of selection |Julkaisu = Philosophical Transactions of the Royal Society B |Vuosikerta = 353 |Numero = 1366 |Sivut = 307–14 |Vuosi = 1998 |Pmid = 9533127 |Pmc = 1692213 |Doi = 10.1098/rstb.1998.0211 |Kieli={{en}} }}</ref><ref name=Mayr1997>{{Lehtiviite |Tekijä = Mayr E |Otsikko = The objects of selection |Doi = 10.1073/pnas.94.6.2091 |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Vuosikerta = 94 |Numero = 6 |Sivut = 2091–4 |Vuosi = 1997 |Pmid = 9122151 |Pmc = 33654 |Kieli={{en}} |Bibcode = 1997PNAS...94.2091M }}</ref> Valinta voi toimia monella tasolla yhtäaikaisesti.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Maynard Smith J |Otsikko = The units of selection |Julkaisu = Novartis Found. Symp. |Vuosikerta = 213 |Sivut = 203–11; discussion 211–7 |Vuosi = 1998 |Pmid = 9653725 |Kieli={{en}} }}</ref> Esimerkki valinnasta jota tapahtuu yksittäisen organismin tason alapuolella on hyppiöksi ({{k-en|transposon}}) kutsuttu geeni, joka voi replikoitua ja levitä koko genomiin.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Hickey DA |Otsikko = Evolutionary dynamics of transposable elements in prokaryotes and eukaryotes |Julkaisu = Genetica |Vuosikerta = 86 |Numero = 1–3 |Sivut = 269–74 |Vuosi = 1992 |Pmid = 1334911 |Doi = 10.1007/BF00133725 |Kieli={{en}} }}</ref> Yksittäisen organismin tason yläpuolella oleva valinta, kuten [[ryhmävalinta]], voi johtaa yhteistyön kehittymiseen.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Gould SJ, Lloyd EA |Otsikko = Individuality and adaptation across levels of selection: how shall we name and generalise the unit of Darwinism? |Doi = 10.1073/pnas.96.21.11904 |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Vuosikerta = 96 |Numero = 21 |Sivut = 11904–9 |Vuosi = 1999 |Pmid = 10518549 |Pmc = 18385 |Kieli={{en}} |Bibcode = 1999PNAS...9611904G }}</ref>.Tämä luonnonvalintateoria on merkittävästi vaikuttanut mm. Adolf Hitlerin rotuoppiin.
=== Mutaatiotaipumus ===
Rivi 203:
Yhteen sympatrisen lajiutumisen muodoista liittyy kahden läheistä sukua olevien lajien risteytyminen tuottaakseen uuden risteymälajin. Tämä ei ole yleistä eläimien keskuudessa koska eläinristeymät ovat yleensä lisääntymiskyvyttömiä. Tämä johtuu siitä, että [[meioosi]]n aikana kummankin vanhemman homologiset kromosomit ovat eri lajeista eivätkä siksi voi pariutua onnistuneesti. Tästä huolimatta, se on yleisempää kasvien keskuudessa koska kasvit yleensä kaksinkertaistavat kromosomiensa lukumäärän, muodostaen [[Polyploidia|polyploideja]].<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Wood, Troy E.; Takebayashi, Naoki; Barker, Michael S. et al. |Otsikko = The frequency of polyploid speciation in vascular plants |Julkaisu = Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |Vuosikerta = 106 |Numero = 33 |Sivut = 13875–9 |Ajankohta =18. elokuuta 2009 |Pmid = 19667210 |Doi = 10.1073/pnas.0811575106 |Pmc = 2728988 |Kieli = {{en}} |Bibcode = 2009PNAS..10613875W }}</ref> Tämä mahdollistaa sen, että kummankin vanhemman kromosomit voivat muodostaa vastaavat parit meioosin aikana.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Hegarty, Matthew J.; Hiscock, Simon J. |Otsikko = Genomic clues to the evolutionary success of polyploid plants |Julkaisu = Current Biology |Vuosikerta = 18 |Numero = 10 |Sivut = 435–44 |Ajankohta =20. toukokuuta 2008 |Pmid = 18492478 |Doi = 10.1016/j.cub.2008.03.043 |Kieli = {{en}} }}</ref> Esimerkkinä tämänkaltaisesta lajiutumisesta on kun [[lituruoho]] (''Arabidopsis thaliana'') ja hietapitkäpalko (''Arabidopsis arenosa'') risteytyivät tuottaakseen uuden [[Ruotsinpitkäpalko|ruotsinpitkäpaloksi]] (''Arabidopsis suecica'') kutsutun lajin.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Jakobsson, Mattias; Hagenblad, Jenny; Tavaré, Simon et al. |Otsikko = A unique recent origin of the allotetraploid species Arabidopsis suecica: Evidence from nuclear DNA markers |Julkaisu = Molecular Biology and Evolution |Vuosikerta = 23 |Numero = 6 |Sivut = 1217–31 |Ajankohta =kesäkuu 2006 |Pmid = 16549398 |Doi = 10.1093/molbev/msk006 |Kieli = {{en}} }}</ref> Tämä tapahtui noin {{Nowrap|20 000 vuotta sitten}}.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Säll, Torbjörn; Jakobsson, Mattias; Lind-Halldén, Christina; Halldén, Christer |Otsikko = Chloroplast DNA indicates a single origin of the allotetraploid Arabidopsis suecica |Julkaisu = Journal of Evolutionary Biology |Vuosikerta = 16 |Numero = 5 |Sivut = 1019–29 |Ajankohta =syyskuu 2003 |Pmid = 14635917 |Doi = 10.1046/j.1420-9101.2003.00554.x |Kieli = {{en}} }}</ref> Kyseinen lajiutuminen on toistettu laboratoriossa, mahdollistaen prosessissa mukana olleiden geneettisten mekanismien tutkimisen.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Bomblies, Kirsten; Weigel, Detlef |Otsikko = Arabidopsis-a model genus for speciation |Julkaisu = Current Opinion in Genetics & Development |Vuosikerta = 17 |Numero = 6 |Sivut = 500–4 |Ajankohta =joulukuu 2007 |Pmid = 18006296 |Doi = 10.1016/j.gde.2007.09.006 |Kieli = {{en}} }}</ref> Kromosomien lukumäärän kaksinkertaistaminen tietyissä lajeissa voi siten olla yleinen lisääntymisisolaation aiheuttaja, sillä puolet kaksinkertaistuneista kromosomeista ovat pariutumattomia silloin kun laji ristytyy eliön kanssa, joka ei ole kaksinkertaistanut kromosomiensa lukumäärää.<ref name=Semon>{{Lehtiviite |Tekijä = Sémon, Marie; Wolfe, Kenneth H. |Otsikko = Consequences of genome duplication |Julkaisu = Current Opinion in Genetics & Development |Vuosikerta = 17 |Numero = 6 |Sivut = 505–12 |Ajankohta =joulukuu 2007 |Pmid = 18006297 |Doi = 10.1016/j.gde.2007.09.007 |Kieli = {{en}} }}</ref>
Lajiutumiset ovat tärkeitä [[jaksoittaisen tasapainon malli]]lle, joka selittää fossiiliaineistossa olevat lyhyet evolutiiviset "pyrähdykset" suhteellisten pitkien suvantovaiheiden välissä, jolloin muutosta ei juurikaan tapahdu.<ref name=pe1972>{{Kirjaviite |Tekijä=Eldredge, Niles; Gould, Stephen Jay |Vuosi=1972 |Luku=Punctuated equilibria: an alternative to phyletic gradualism |Nimeke=Models in Paleobiology |Julkaisupaikka=San Francisco, CA |Julkaisija=Freeman, Cooper |Isbn=0-87735-325-5 |Lccn=72078387 |Oclc=572084 |Sivut=82–115 |Kieli = {{en}} }}</ref> Tämän mallin mukaan, lajiutuminen ja nopea evoluutio ovat linkittyneitä – luonnonvalinta ja geneettinen ajautuminen vaikuttavat voimakkaimmin lajeihin, jotka ovat kesken uusissa elinympäristöissä tai pienissä populaatioissa tapahtuvaa lajiutumista. Tämän seurauksena, fossiiliaineiston suvantovaiheet vastaavat isäntäpopulaatioita ja eliöt, jotka ovat kesken lajiutumista ja nopeaa evoluutiota ovat pienissä populaatioissa tai rajoitetuissa elinympäristöissä, joten niistä
=== Sukupuutto ===
| |||