Ero sivun ”Warrantti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ylli (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Warrantti''' on pankin tai pankkiiriliikkeen asettama [[arvopaperi]], joka kohdistuu johonkin kohde-etuuteen kuten [[osake|osakkeeseen]], indeksiin, raaka-aineeseen tai [[valuutta|valuuttaan]]. Warranteilla on aina rajoitettu voimassaoloaika.
 
Tavallisimmat warranttityypit ovat osto- ja myyntiwarrantti. Ostowarrantti antaa oikeuden ostaa kohde-etuutena olevan hyödykkeen warranttiehdoissa sovittuun hintaan warrantin päättymispäivänä (tai amerikkalaisissa waranteissa sen voimassaoloaikana). Mikäli kohde-etuuden hinta ei ylitä tuolloin sovittua hintaa, raukeaa warrantti arvottomana. Myyntiwarrantti puolestaan antaa oikeuden myydä kohde-etuus sovittun hintaan. Mikäli kohde-etuuden hinta jää sovitun hinnan yläpuolelle, raukeaa myyntiwarrantti arvottomana.
Tavallisimmat warranttityypit ovat osto- ja myyntiwarrantti.
Ostowarrantti antaa oikeuden ostaa kohde-etuutena olevan hyödykkeen warranttiehdoissa sovittuun hintaan warrantin päättymispäivänä. Mikäli kohde-etuuden hinta ei ylitä tuolloin sovittua hintaa, raukeaa warrantti arvottomana.
 
Myyntiwarrantti puolestaan antaa oikeuden myydä kohde-etuus sovittun hintaan. Mikäli kohde-etuuden hinta jää sovitun hinnan yläpuolelle, raukeaa myyntiwarrantti arvottomana.
 
Tavallisesti warrantin päättymispäivänä ei suoriteta varsinaisia ostoja tai myyntejä kohde-etuudella, vaan warrantin asettaja maksaa warrantin nettoarvon rahana.
 
Warrantteja käytetään sijoitusten suojaamiseen. Myyntiwarranteilla voi suojautua kohde-etuuden kurssin laskua vastaan. Toisaalta warranteilla voi saada vipua sijoituksiin - kurssin noustessa ostowarrantin arvo nousee suhteessa enemmän kuin itse kohde-etuuden. Warranttien "oikean" hinnan määrittäminen ei ole triviaali toimenpide ja henkilön, joka sijoittaa rahojaan warrantteihin ilman perustietoja, katsotaankin harrastavan lähinnä uhkapeliä. Warrantit ovat periaatteessa nollasummapeliä, mutta kun kulut otetaan huomioon, niin warranteilla keskimäärin häviää rahaa pitkällä aikavälillä. Vaikka warrantin liikkeellelaskija todennäköisesti tekee voittoa, ottaa liikkeellelaskija myös riskin, koska tappion mahdollisuus on olemassa. Liikkeellelaskijan voitto johtuu siitä, että liikkeelaskettaessa warrantilla on aika-arvo, joka sulaa päättymispäivää lähestyttäessä. Lisäksi jos liikkeellelaskija myös toimii warrantin markkinatakaajana, osto- ja myyntitarjousten erotus eli spread tuo lisätuloja.
 
Turbowarrantiksi kutsutaan warranttia, joka raukeaa jo voimassaoloaikanaan, mikäli kohde-etuus saavuttaa ehdoissa määritellyn knock-out-tason.
 
 
== Katso myös ==
*[[Optio]]
*[[Futuuri (talous)]]
 
{{Tynkä/Talous}}