Wikipedia

Ero sivun ”Ritva Arvelo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
fix
Rivi 25:
| ehdokkuudet =
}}
'''Ritva Helinä Arvelo''' ([[11. maaliskuuta]] [[1921]] [[Helsinki]] – [[26. lokakuuta]] [[2013]] Helsinki)<ref name="hs">{{Lehtiviite | Tekijä = Meri, Lauri | Otsikko = Ritva Arvelo 1921–2013: Näyttämötaiteen suuri yksinäinen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.11.2013 | Sivut = B13 | www = http://www.hs.fi/ihmiset/a1384664794018 | Viitattu = 28.10.2015}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], elokuva- ja teatteri[[ohjaaja]]teatteriohjaaja, [[käsikirjoittaja]] ja [[Moderni tanssi|modernin tanssin]] uranuurtajia.
 
==UraElämä ja ura==
Arvelo osallistui [[Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu|Suomen teatterikoulun]] ensimmäiselle kurssille vuonna 1943 ja valmistui myös romaanisen filologian maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta. 1940-luvulla hän toimi tanssijana [[Maggie Gripenberg]]in kansainvälisiä palkintoja saaneessa valioryhmässä sekäja työskenteli helsinkiläisten muotisalonkien mannekiinina.
 
HänArvelo näytteli [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterissa]] sekä teki useita ansiokkaita rooleja elokuvissa, kuten ''[[Radio tekee murron]]'' (1951) ja sen jatko-osassa ''[[Radio tulee hulluksi]]'' (2952) sekä ''[[Suopursu kukkii]]'' (1947), ''[[Kilroy sen teki]]'' (1948), ''[[Kultamitalivaimo]]'' (1947) ja ''[[Kesäkapina]]'' (1970). Hän toimi myös ohjaajana [[Helsingin Työväen Teatteri|Helsingin Kansanteatteri-TyöväenteatteriTyöväenteatterissa]]ssa ja [[Intimiteatteri]]ssa, oli perustamassa yhdessä [[Raija Riikkala]]n kanssa 1961 Praesens-tanssiryhmää ja toimi sen johdossa. Vuonna 1968 Arvelo julkaisi pamfletin ''Teatterimme umpihaude'' ([[Kansankulttuuri (kustantamo)|Kansankulttuuri]] 1968). Hänen ohjaustöitään Kansanteatterissa olivat moderni eurooppalainen [[draama]] sekä suomennetut versiot amerikkalaisesta [[musikaali]]sta. Lisäksi hän suomensi ranskalaisia näytelmiä.
 
1980-luvulla Arvelo jatkoi näyttelemistä muun muassa [[Anssi Mänttäri]]inn elokuvissa ''[[Rakkauselokuva]]'' (1984) ja ''[[Näkemiin, hyvästi]]'' (1986). Hänellä oli myös pieni rooli [[Lauri Törhönen|Lauri Törhösen]] elokuvassa ''Palava enkeli'' (1984). Henkilökohtaisista syistä hän vetäytyi viihdealalta ja julkisuudesta kokonaan 1980-luvun puolivälissä.
 
===Neljäs naiselokuvaohjaaja===▼
Arvelo oli naimisissa ensin näyttelijä [[Matti Oravisto]]n ja myöhemmin näyttelijä [[Heikki Savolainen (näyttelijä)|Heikki Savolaisen]] kanssa. Hänellä oli liitosta Oraviston kanssa kaksi lasta: Meri (12.4.1949–19.8.1980) ja Hannu (s. 1951). Meri Oravisto näytteli elokuvassa ''[[Pilvilinna (vuoden 1970 elokuva)|Pilvilinna]]'' vuonna 1970. ▼
Vuonna 1961 Arvelo ohjasi [[Maria Jotuni]]in samannimiseen näytelmään perustuvan elokuvan ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultainen vasikka]]'' ja oli näin neljäs Suomen elokuvahistorian naiselokuvaohjaaja. Edelliset olivat olleet [[Glory Leppänen]] (''[[Onnenpotku]]'', 1936), [[Ansa Ikonen]] (''[[Nainen on valttia]]'', 1944) ja [[Kyllikki Forssell]] (''[[Kolmiapila]]'', 1953). Kullakin ohjaajalla, kuten Arvelollakin, elokuva jäi heidän ainoaksi ohjauksekseen. ''Kultainen vasikka'' on hyvin aikaa kestänyt tragikoominen tarina keinottelusta ja rahanhimosta. Tapahtumat sijoittuvat [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaiseen Suomeen.▼
 
===Käsikirjoittaja===▼
Ritva Arvelon isä oli varatuomari Armas Pietari Arvelo (ent. ''Achrén'', 1886–1966), joka toimi [[vankeinhoitolaitos|vankeinhoitolaitoksen]] ylijohtajana vuosina 1920–1945.<ref> ''Suomen lakimiehet 1958'', s. 39–40. Helsinki: Suomen Lakimiesliitto, 1958.</ref> Äiti Lempi Arvelo oli teatterin ystävä.▼
Arvelo toimi myös käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Syntipukki (vuoden 1957 elokuva)|Syntipukki]]'' (1957) ja ''[[Kuriton sukupolvi (vuoden 1957 elokuva)|Kuriton sukupolvi]]'' (1957), jossa hän vastasi elokuvan dialogista. Hän käsikirjoitti myös ohjaamansa ''Kultainen vasikka'' -elokuvan. [[Matti Kassila]]n muistelmateoksen ''Mustaa ja valkoista'' mukaan hän kirjoitti 1940-luvun lopulla Arvelon kanssa yhdessä ''Heppu''-nimisen käsikirjoituksen. Elokuvaa ei kuitenkaan toteutettu. ▼
 
===Yksityiselämä===
▲==Neljäs naiselokuvaohjaaja==
▲Arvelo oli naimisissa ensin näyttelijä [[Matti Oravisto]]n ja myöhemmin näyttelijä [[Heikki Savolainen (näyttelijä)|Heikki Savolaisen]] kanssa. Hänellä oli liitosta Oraviston kanssa kaksi lasta: Meri (12.4.1949–19.8.1980) ja Hannu (s. 1951). Meri Oravisto näytteli elokuvassa ''[[Pilvilinna (vuoden 1970 elokuva)|Pilvilinna]]'' vuonna 1970.
▲Vuonna 1961 Arvelo ohjasi [[Maria Jotuni]]in samannimiseen näytelmään perustuvan elokuvan ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultainen vasikka]]'' ja oli näin neljäs Suomen elokuvahistorian naiselokuvaohjaaja. Edelliset olivat olleet [[Glory Leppänen]] (''[[Onnenpotku]]'', 1936), [[Ansa Ikonen]] (''[[Nainen on valttia]]'', 1944) ja [[Kyllikki Forssell]] (''[[Kolmiapila]]'', 1953). Kullakin ohjaajalla, kuten Arvelollakin, elokuva jäi heidän ainoaksi ohjauksekseen. ''Kultainen vasikka'' on hyvin aikaa kestänyt tragikoominen tarina keinottelusta ja rahanhimosta. Tapahtumat sijoittuvat [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaiseen Suomeen.
 
▲Ritva Arvelon isä oli varatuomari Armas Pietari Arvelo (ent. ''Achrén'', 1886–1966), joka toimi [[vankeinhoitolaitos|vankeinhoitolaitoksen]] ylijohtajana vuosina 1920–1945.<ref> ''Suomen lakimiehet 1958'', s. 39–40. Helsinki: Suomen Lakimiesliitto, 1958.</ref> Äiti Lempi Arvelo oli teatterin ystävä.
▲==Käsikirjoittaja==
▲Arvelo toimi myös käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Syntipukki (vuoden 1957 elokuva)|Syntipukki]]'' (1957) ja ''[[Kuriton sukupolvi (vuoden 1957 elokuva)|Kuriton sukupolvi]]'' (1957), jossa hän vastasi elokuvan dialogista. Hän käsikirjoitti myös ohjaamansa ''Kultainen vasikka'' -elokuvan. [[Matti Kassila]]n muistelmateoksen ''Mustaa ja valkoista'' mukaan hän kirjoitti 1940-luvun lopulla Arvelon kanssa yhdessä ''Heppu''-nimisen käsikirjoituksen. Elokuvaa ei kuitenkaan toteutettu.
 
==Filmografia==
Rivi 62 ⟶ 63:
 
==Tunnustukset==
* [[1973]] [[Pro Finlandia]] -mitali.
 
==Lähteet==
{{Viitteet|viitteet=}}
<ref name="hs">{{Lehtiviite | Tekijä = Meri, Lauri | Otsikko = Ritva Arvelo 1921–2013: Näyttämötaiteen suuri yksinäinen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.11.2013 | Sivut = B 13 | www = http://www.hs.fi/ihmiset/Ritva+Arvelo+oli+n%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%B6taiteen+suuri+yksin%C3%A4inen/a1384664794018 | Viitattu = 18.11.2013}}</ref>
}}
 
==Aiheesta muualla==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Vuosi = 1970| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava }}
* Rajala, Panu: [http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353065640430 Taiteilua pommien ja lottakomennusten lomassa] HS.fi. 25.10.2005.
* [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Taiteilua+pommien+ja+lottakomennusten+lomassaSit%C3%A4+kuoleman+kauhua+ei+kukaan+n%C3%A4yttelij%C3%A4+pystyisi+koskaanesitt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4nLauri+Meri+tarinoi+v%C3%A4rikk%C3%A4%C3%A4sti+n%C3%A4yttelij%C3%B6ist%C3%A4+sodan+jakoulun+kurimuksessa/HS20051026SI1KU02b7i HS 25.10.2005]
* {{Elonet-h|117287}}
* {{IMDb-h|0038095}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritva_Arvelo”