Ero sivun ”Munsalan radikalismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei lyhenteitä artikkeleissa
Rivi 15:
== Munsalan radikalismi ja sotilaskarkuruus ==
 
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] esiintyi aikaisempaa laajempaa [[sotilaskarkuruus|sotilaskarkuruutta]]. Elokuun [[1941]] aikana Suomen armeija ylitti vanhan rajan. Muun muassa useita munsalalaisia pakeni joukolla kesän 1944 suurtaisteluista <ref>Lars Stenström: Krigsvägar. 1997</ref><ref>Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997. 250 s.</ref>. Pakomatka suuntautui kotiseuduille, muun muassakuten [[Munsala]]an<ref>Uppslagsverket Finland (1983).</ref>. Täältä matka jatkui osalla veneillä [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] yli [[Ruotsi]]in<ref>Matts Andersen; Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987)</ref>. Tästä syystä munsalan radikalismia kutsutaan eräillä internetkeskustelupalstoilla ''Munsalan soutukerhoksi''.<!-- Nimitystä munsalalaisuus<ref>Uppslagsverket Finland (1983).</ref> on käyttänyt mm. teerijärveläinen kenraali F. U. Fagernäs Helge Smedjebackan kirjassa. Munsalalaisuudesta on käytetty mm. nimitystä ''Munsalan soutukerho''{{lähde}} <!-- <ref>Helge Smedjebacka; Jääkärikenraalin elämä. F. U. Fagernäs 1894-1980</ref> lähde tarkemmaksi, eli suora sitaatti, koska suurin osa sotilaskarkureista pakeni veneellä [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] yli [[Ruotsi]]in. -->
 
Jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaiheen aikana karkuruus Ruotsiin oli vähäistä sekä rannikkopitäjissä että Pohjois-Suomen läntisissä kunnissa, lukuunottamatta [[Kolari]]a. Määrä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alun ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] päättymisen välillä. Kolme neljäsosaa Ruotsiin paenneista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisistä kunnista. Yhteensä Suomessa pakoilurikoksiin syyllistyi noin 31000 - 35000 miestä, varsinaisia karkureita lienee ollut n. puolet tästä. <ref> Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid., sivut 206-207</ref> <!-- viittaa koko eo. kappaleeseen -->