Ero sivun ”Samarium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p +linkkejä
Rivi 40:
}}
 
'''Samarium''' on [[harvinaiset maametallit|harvinaisiin maametalleihin]] kuuluva [[alkuaine]], jonka kemiallinen merkki on '''Sm ''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 62. Samarium löytyi samarskiittimineraalista 1800-luvun lopulla. Samariumia ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena, vaan ainoastaan mineraaleissa, kuten pääasiassa [[monatsiitti|monatsiitissa]] ja bastnäsiitissä. <ref name=[1]>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rsc.org/periodic-table/element/62/samarium|nimeke = Periodic table: Samarium |julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 23.4.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Samariumin tärkeimpiä sovelluskohteita ovat samarium–kobolttimagneetit.
[[Kuva:Samarium-2.jpg|thumb|left|Samariumia]]
 
Rivi 65:
 
==Historia==
Samarium löytyi 1800-luvulla samarskiittimineraalista[[samarskiitti]]mineraalista spektroskopisesti, samariumin terävien absorptiopiikkien ansiosta. <ref name=[6] /> Samariumin absorptiospektrin piikit huomasi ensimmäisenä Jean Charles Galissard de Marignac vuonna 1853 Sveitsissä. <ref name=[3] /> Paul-Émile de Boisbaudran uutti vuonna 1879 samarskiitista didymiumia (jonka oli luultu olevan alkuaine) ja valmisti didymiumnitraatista liuoksen, johon hän lisäsi ammoniumhydroksidia. Hän huomasi liuoksesta saostuvan kaksi eri sakkaa. Ensimmäinen sakka sisälsi yhä didymiumia, ja toisen sakan spektristä löytyivät tuntemattoman alkuaineen eli samariumin absorptiopiikit. De Boisbaudran onnistui ensimmäisenä erottamaan samariumia samarskiitti-mineraalista. <ref name=[1] />
 
Didymiumin huomattiin vuonna 1885 koostuvan edelleen neodyymistä[[neodyymi]]stä ja praseodyymistä[[praseodyymi]]stä. <ref name=[3] /> Samariumistakin pystyttiin myöhemmin erottamaan muita harvinaisia maametalleja.
 
Vaikka samariumin löytäjän kunnian mainitaan useimmissa lähteissä kuuluvan de Boisbaudranille tai de Marignacille, kunnia jaetaan lopulta jopa kolmen miehen kesken. De Marignacin ja de Boisbaudranin jälkeen kolmas kemisti Eugène-Anatole Demarçay onnistui vuonna 1901 erottamaan samariumin edelleen kahteen osaan, joita hän puolestaan nimitti samariumiksi ja [[europium]]iksi. <ref name=[4] /> Nämä ovat lopultakin nykyisin tuntemamme alkuaineet, samarium ja europium.