Ero sivun ”Damaskos” versioiden välillä

Damaskoksen alkuperästä tiedetään suhteelisensuhteellisen vähän, sillä kaupungissa on tehty verrattain vähän arkeologisia kaivauksia.<ref name="CMENA" /> Kaupungin ulkopuolella [[Tell Ramad]]issa tehdyissä kaivauksissa on löydetty merkkejä alueen asuttamisesta 8&nbsp;000-10&nbsp;000 vuotta [[eaa.]].<ref name="unesco">{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/list/20 | Nimeke = Ancient City of Damascus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UNESCO World Heritage Centre | Viitattu = 26.7.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kansanperinteen mukaan kaupungin arabiankielinen nimi ''Šam'' on johdettu sanasta ''[[Seem]]'', eli [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[Nooa]]n vanhimman pojan nimestä. Ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttaneen historioitsija [[Josephus|Josephuksen]] mukaan kaupungin perusti Nooan pojanpoika [[Us]]. [[Kanaanilaiset|Kanaanilaisten]] [[pronssikausi|pronssikaudella]] 2000 eaa. tehdyissä kirjoituksissa puhutaan Apu, Upu tai Apum nimisestä valtiosta, joka sijaitsi todennäköisesti nykyisen Damaskoksen alueella. Ensimmäinen maininta varsinaisesta kaupungista on 1400-luvulta eaa. Tuollta ajalta säilyneissä teksteissä [[Egypti]]ä hallinnut [[Tuthmosis III]] luettelee [[Megiddon taistelu (1400-luku eaa.)|Megiddon taistelun]] jälkeen vangiksi jääneitä eri kaupunkien hallitsijoita. Vuoden 1200 eaa. paikkeilla kaupungingkaupungin valloittivat [[aramealaiset]] valloittivat kaupungin ja alkoivat kutsua sitä nimellä ''Dimashqa''. Aramealaisten alaisuudessa kaupungin vaikutusvalta aksvoikasvoi ja mainintoja siitä löytyy esimerkiksi Vanhasta testamentista. Sen asema tärkeänä kaupan keskuksena vaikutti [[aramean kieli|aramean kielen]] leviämiseen ympäri [[Lähi-Itä]]ä. [[Assyria]]n kuningas [[Tiglatpileser III]] siirsi suuren osan kaupungin asukkaista muualle ja korvasi nämä assyrialaisilla. Vuonna 572 kaupungin valloitti [[Uus-Babylonia]] ja myöhemmin [[Persia]]n valtakunta.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 119-127 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}</ref>

[[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] armeijat valloitivatvalloittivat kaupungin vuonna 332 ilman suurempaa taistelua. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen kaupunki kuului [[Seleukidit|Seleukidien]] maihin ja raja-alueena he kiistelivät sen omistuksesta Egyptiä hallinneiden [[Ptolemaiosten hallitsijasuku|Ptolemaiosten]] kanssa. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] osaksi kaupunki päätyi vuonna 64 eaa. Roomalaiskausi jätti jälkeensä edelleen olemassa olevaa arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua. [[Juppiter|Jupiter]]in temppelin rauniot ovat edelleen [[Umaijadi-moskeija]]n lähistöllä. Roomalaiset rakensivat kaupungin ympärille myös muurin, jossa oli seitsemän alun perin [[Plejadit (mytologia)|Plejadien]] mukaan nimettyä porttia. [[Uusi testamentti|Uudessa testamentissa]] olevassa tarinassa [[Paavali]]n kääntymisestä kristinuskoon mainitaan [[Damaskoksen suora katu]], joka yhdistää edelleen ''Bab Sharqin'' eli itäisen portin ''Bab al-Jabieh''-porttiin. Damaskos olikin tärkeä kristinuskon varhainen keskus. Damaskoksen piispasta tulikin tärkein kirkollinen asema heti [[Antiokia]]n patriarkkanpatriarkan jälkeen. Kun kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto, pakanallisuus kielettiinkiellettiin kaupungissa ja vanha Jupiterin temppeli muutettiin [[Johannes Kastaja]]lle omistetuksi katedraaliksi. [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] eli Itä-Rooman valtakaudella elämä kaupungissa säilyi paljolti entisellään.<ref name="CMENA" />

Maaliskuun puolivälissä vuonna 635 kaupungin piiritti suuri [[muslimi]]armeija. Muslimeilla ei ollut kokemusta piirittämisestä ja piirityksen kestettyä viisi kuukautta se kukistui vain kun kaupungin piispa neuvotteli salaa arabien kanssa ja auttoi nämä ylittämään muurit ja avamaanavaamaan kaupungin portit. Koska varsinaista taistelua ei syntynyt kaupunkia ei ryöstetty tai tuhottu. Vuonna 661 [[Umaijadit|Umaijadien dynastian]] [[Muawija I]]:tä tuli viides [[kalifi]]. Muawija I teki Damaskoksesta valtakunnan pääkaupungin. Hän ja häntä seuranneet kalifit rakennuttivat kaupunkiin palatseja ja moskeijoita. Umaijadi-moskeija rakennettiin vuosien 705 ja 715 välillä ja kaupungista tuli [[islam]]in neljänneksi pyhin paikka. Umaijadien loppu tuli vuonna 750, kun [[Abbasidit]] valloittivat Damaskoksen ja tappoivat kalifin. Abbasidit tuhosivat suuren osan Umaijadien rakentamista rakennuksista ja siirsivät pääkaupungin [[Bagdad]]iin. Damaskos alkoi menettää väestöään ja merkitystään tulevien vuosien aikana. [[Šiialaisuus|Šiialaiset]] [[Fatimidit]] valottivat kaupungin vuonna 969. Fatimidien jälkeen kaupunkia hallitsivat turkkilaiset [[Seldžukit]], vaikkakin paikallisten hallitsijoiden asema oli varsin autonominen.<ref name="CMENA" />

[[Ristiretket|Ristiretkeläiset]] hyökkäsivät kaupunkia vastaan vuonna 1129 ja he palasivat piirittämään sitä [[toinen ristiretki|toisen ristiretken]] aikaan vuonna 1148. Kaupunki ei kukistunut kummallakaan kerralla. [[Saladin]] saapui kaupunkiin vuonna 1174 ja aloitti [[Aijubidit|Aijubidien]] valtakauden. Aijubidihallitsijoille kaupungin omistus oli tärkeä heidän oman valtansa legiimiteetinlegitimiteetin ja jatkuvien sisäisten kahakoiden takia. Dynastian hallitsijat halusivat tavallisesti tulla haudatuiksi nimenomaan Damaskokseen ja niinpä kaupunkiin on haudattu esimerkiksi Saladin ja [[al-Kamil Muhammad]]. Kaupungista tuli myös [[sunnalaisuus|sunnalaisen]] teologian keskus. Mongolihallitsija [[Hulagu]] valloitti kaupungin vuonna 1260, mutta [[Mamelukit]] voittivat mongolit [[Ayn Jalloutin taistelu]]ssa asettuen itse kaupungin hallitsijoiksi. 1300-luvulla Damaskoksesta oli tullut [[tähtitiede|tähtitieteen]]n keskus ja kaupungissa vaikutti esimerkiksi [[Ibn ash-Shatir]].<ref name="CMENA" />

[[Osmanien valtakunta|Osmanit]] valloittivat Damskoksen vuonna 1516. Osmaneille kaupunki oli tärkeä, sillä he näkivät itsensä kalifien ja Umaijadien seuraajina. Kaupunki toimi paikallisena hallinnon keskuksena ja varuskuntakaupunkina ja se oli myös tärkeä kulkureitti [[hadž]]-matkoilla [[Mekka]]an. Osmanien ote kaupungista löyheni ajan mittaan ja sitä hallineistahallinneista kuvernööreistä tuli itsehallinnollisia. Suurin osa kuvernööreitäkuvernööreistä valittiin arabimaailmassa tunnetusta al-Azm suvusta. 1700-luvulla kaupunkia vaivasivat jatkuvat väkivaltaisuudet. Kaupungin sisällä useat eri sotapäälliköt kamppailivat keskenään vallasta ja ruokahuollon kanssa oli jatkuvia ongelmia. Vuonna 1757 [[beduiinit]] hyökkäsivät hadžkaravaania vastaan lähellä kaupunkia ja 20&nbsp;000 henkilöä sai surmansa joko suoraan tai kuoli janoon aavikolla. Kuolleiden joukossa oli tuolloisen sulttaanin sisko. Egyptin [[Ibrahim pašša (Egypti)|Ibrahim pašša]] valloitti kaupungin vuonna 1832 tuoden lopun väkivaltaisuuksille. Osmannit palasivat Euroopan valtioiden tuella vuonna 1840. Osmanit menettivät kuitenkin samalla vaikutusvaltaa länsimaille.<ref name="CMENA" />

Itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen damaskosDamaskos on kasvanut huomattavasti maaseutuväestön muuttaessa kaupunkiin. Kasvuun vaikuttivat myös [[palestiinalaiset]] pakolaiset, joille perustettiin pakolaisleirejä kaupungin lähistölle. Suurin näistä on [[Jarmukin pakolaisleiri]], jossa asui enimmillään 200&nbsp;000 henkilöä. 1980-luvulla se houkutteli myös halvempia asuntoja etsineitä syyrialaisia asukkaita. Nykyinen kaupunki mukailee paljolti Ranskan valtakaudella luotua kaupunkisuunnitelmaa, jota on uudistettu 1960-luvulla. Leveiden katujen rinnalle rakennettiin betoniasuintaloja. Hallinnon rakennukset ovat keskittyneet vanhasta kaupungista länteen [[Marjahin aukio]]n ympärille ja useisiin kortteleihin [[Salhiyyah]]in länsipuolella. Kaupungin kasvaessa motetmonet kaupungin alkuperäisistä puutarhoista muutettiin asuinalueiksi ja kaupungin kasvaessa se on niellyt itseensä maanviljeliöidenmaanviljelijöiden kyliä sen ympärillä.<ref name="CMENA" />

Suurin osa Damskoksen asukkaista on sunnimuslimeja. Kaupungissa on myös suuri joukko [[Alaviitit|alaviitteja]], joita on muuttanut kaupunkiin [[Latakia]]n alueelta, koska heitä on suosittu valtion virkatehtävissä ja armeijassa. Huomattavia vähemmistöjä ovat myös [[druusit]] ja palestiinalaispakolaiset. Kaupungissa toimii edelleen useita eri kristillisäkristillisiä kirkkokuntia. Aikanaan merkittävä juutalainen vähemmistö on nykyisin käytännössä kadonnut.<ref name="CMENA" />

* '''[[Umaijadi-moskeija]]''' sijaitsee aivan vanhankaupungin sydämessä ja on yksi maailman suurimistasuurimmista ja vanhimmista moskeijoista. Sen rakennus valmistui 700-luvun alussa ja siinä on neljä porttia ja kolme [[minareetti]]a. Rukoussali on 140 metriä pitkä ja siellä sijaitsee alttari, jossa legendan mukaan säilytetään [[Johannes Kastaja]]n päätä. Moskeijassa on myös suuri sisäpiha, jossa on kolme pienempää rakennelmaa. Aivan moskeijan ulkopuolella on [[Saladin]]in hauta.