Ero sivun ”Intravenoosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti: poisti Wikidatan sivulle d:q1369403 siirrettyä kielilinkkiä |
Artikkelin avaus. |
||
Rivi 1:
'''Intravenoosinen''' anto (myös ''intravenöösinen'', lyhenne ''i.v.'') on [[lääkkeen antotapa]], jossa [[lääke]]valmiste joko [[injektio (lääketiede)|injektoidaan]] (ruiskutetaan) tai [[infuusio|infusoidaan]] ("tiputetaan") suoraan [[laskimo]]on, yleensä kyynärtaipeen tai kämmenselän suoneen. Lääkeaineen vaikutus alkaa tällöin nopeasti. Intravenoosin muita etuja ovat annoksen tarkka säädeltävyys sekä mahdollisuus käyttää suuriakin lääketilavuuksia.<ref name="FATO9-03">{{Kirjaviite | Tekijä = Koulu, Markku & Mervaala, Eero (toim.) | Nimeke = Farmakologia ja toksikologia | Vuosi = 2013 | Luku = Farmakokinetiikka | Sivu = 81 | Selite = 9. painos | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Kustannus Medicina | Tunniste =ISBN 978-951-973-165-0 | www-teksti = Luku verkossa | www = https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato9painos/luku_03.pdf }}</ref>
Lääkkeen laskimonsisäisestä injektoinnista voi seurata lääkeainepitoisuuden nopea nousu veressä. Alkupitoisuus saattaa olla tasaantuneeseen vaiheeseen nähden monikymmenkertainen, mikä voi olla haitallista etenkin sydämelle ja aivoille.<ref name="FATO6-04">{{Kirjaviite | Tekijä = Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko (toim.) | Nimeke = Farmakologia ja toksikologia | Vuosi = 2001 | Luku = Farmakokinetiikka | Sivu = 81 | Selite = 6. painos | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Kustannus Medicina | Tunniste = ISBN 951-97316-1-X | www-teksti = Luku verkossa | www = https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/04.pdf }}</ref>
Intravenoosisesti käytettävälle lääkevalmisteelle on erityisiä vaatimuksia: lääkkeen tulee olla steriiliä ja liueta hyvin, se ei saa saostua infuusionesteeseen eikä sisältää pyrogeeneja. Valmisteen happamuuden ja osmoottisuuden tulee olla sopivissa rajoissa, jotta suonen seinämä ei ärsyynny. Jotkut lääkeaineet voivat aiheuttaa [[nekroosi|kudosnekroosin]] joutuessaan laskimon sijasta viereiseen kudokseen (eli jos ne vahingossa injektoidaan paravenoosisesti eikä intravenoosisesti).<ref name="FATO9-03"/>
Veri ja plasma on aina annettava suoraan verenkiertoon; myös hyvin suuret lääkemäärät annetaan yleisimmin laskimoinfuusiona. Niin ikään kun lääkeaineen puoliintumisaika on lyhyt, tai kun [[terapeuttinen indeksi|terapeuttinen]] ja [[toksinen]] pitoisuus ovat hyvin lähellä toisiaan käytetään intravenoosi-infuusiota, jolla saavutetaan mahdollisimman vakaa lääkeainepitoisuus.<ref name="FATO9-03"/>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
| |||