Ero sivun ”Välirauha” versioiden välillä

'''Välirauha '''on [[Suomen historia]]n ajanjakso [[talvisota|talvisodan]] päättäneestä [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauhasta]] (13. maaliskuuta 1940) [[jatkosota|jatkosodan]] alkuun (25. kesäkuuta 1941).

Suomalaiset olivat jo talvisodan aikana pyrkineet selvittämään skandinaavista puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomessa ja muissa pohjoismaissa otettiin hyvinkin jyrkkään sävyyn kantaa vallitsevaan tilanteeseen, heti [[Moskovan rauhansopimus (1940)|rauhansopimuksen]] allekirjoittamisen ja [[Ratifiointi|ratifioinnin]] jälkeen.<ref name="Upton s.56-59">Upton s. 56–59.</ref>

{{sitaatti2|right|pohjoismaiden puolustusliiton välttämättömyys on tämän sodan aikana selvinnyt naapureillemmekin|Presidentti [[Kyösti Kallio]] radiopuhe 14. maaliskuuta 1940 <ref name="Upton s.56-59" /> }}

Ruotsissa lehdistön enemmistö oli päivää aikaisemmin kirjoittanut vastaavan suuntaisesti ja myös Norjan parlamentin puhemiehen tiedetään ottaneen kantaa eräässä radiopuheessa positiiviseen sävyyn mahdollisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja epäilleensä kyseisen rauhansopimuksen olevan lyhytikäinen. Mutta Ruotsin hallitus ei ollut yhtä suopea kyseiselle ajatukselle.<ref name="Upton s.56-59" />

[[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] vieraillessa Tukholmassa matkalla Moskovaan, niin Ruotsin hallituksen edustaja ilmoitti [[ulkoministeri]] Molotov oli keskusteluissa tuonut esille, että kyseinen liitto olisi ollut rauhasopimuksen ehtojen vastainen ja suunnattu Neuvostoliittoa vastaan toteutuessaan.{{sitaatti2|right|Nykyinen rauha ei ole Moskovalle muuta kuin etappi, johon se tälle kohtaa on katsonut parhaaksi tyytyä jatkaakseen myöhemmin sopivan tilaisuuden marssimaan länteen.| [[Helsingin Sanomat]] 16. maaliskuuta 1940 <ref name="Upton s.56-59" />}}

Uuden rajalinjan määrittäminen kävi melkein ongelmitta. Neuvostoliitto pyrki aluksi tulkitsemaan armeijoiden välistä linjaa. Ensimmäiseksi asetettiin sekakomissio ja tehtävä suoritettiin asiantuntijoiden voimin niin että suomalaiset sai lisää aluetta mutta ainoa hankaluus tuli Suomelle tärkeän [[Enso]]n teollisuusalueen kohdalla, joka sijaitsi rajalinjalla. Lopulta he kuitenkin joutuivat neuvotteluissa hallitukselta saamien ohjeiden mukaan taipumaan. Suurlähettiläs Paasikivi yritti vielä pelastaa alueen keskustelemalla Molotovin kanssa, mutta tuloksetta. Ennen kuin rajalinja kerittiin merkitä maastoon puita kaatamalla sattui muutamia kertoja että ihmisiä eksyi Neuvostoliiton puolelle ja he katosivat maan vankiloihin tai [[Gulag|vankileireille]]. Rajalinjalta kaadetut puut saivat suomalaiset pitää. <ref name="Upton s.109-113">Upton s. 109–113.</ref>

{{sitaatti2|right|On todennäköistä, että he vielä tuntevat meitä kohtaan suurta epäluuloa, jonka poistaminen tai edes vähentäminen ei ole helppo asia.| [[Suurlähettiläs]] Paasikivi ulkoministeri [[Rolf Witting]]ille. <ref name="Upton s.109-113" />}}

Kesäkuun lopulla [[Vjatšeslav Molotov]] kutsui Paasikiven Kremliin. Paasikivi pelkäsi tavata Molotovia kun vain hieman aikaisemmin oli Baltian maat liitetty Neuvostoliittoon arveluttavasti. Molotov aloitti tavallisten kohteliaisuuksien jälkeen esittämällä, että Petsamon [[Kolosjoen kaivos|Kolosjoen nikkelikaivoksen]] toimilupa annetaan neuvostoliittolaisille kanadalais-englantilaiselta [[Mond Nickel Company]]ltä tai perustetaan suomalais-neuvostoliittolainen yhteisyhtiö korvaamaan aikaisempi yhtiö. Paasikivi huomautti Molotoville että Mond Nickel Company hallitsi toimilupaa mutta varmaankin voisi myydä kaiken nikkelin Neuvostoliitolle. Paasikivi lähetti viestin Suomen hallitukselle ja suositteli saman tyyppistä vastausta. Samaan aikaan Saksan kanssa päättyneiden kauppasopimusneuvotteluiden aikana myös Saksa oli pyytänyt toimilupaa Petsamon nikkelistä mutta oli saanut kieltävän vastauksen. Paasikivi tapasi muutaman päivän kuluttua Molotovin uudestaan ja ilmoitti hallituksen olevan suostuvainen siihen, että Neuvostoliitto ja Saksa voivat jakaa Petsamon nikkelin toistensa kanssa, mutta Molotov vastasi siihen, että Neuvostoliitto ei ollut esittänyt tämän tyyppistä ratkaisua, vaan he halusivat toimiluvan itselleen. <ref name="Upton s.135-139">Upton s. 135–139.</ref>

Neuvostoliitto teki myös joukkojenkeskityksiä Suomen rajalle. Tilannetta kiristi vielä Neuvostoliiton lähetystöstään suorittama vakoilu. Elokuussa 1940 syntyi niin sanottu elokuun kriisi, jolloin pidettiin mahdollisena, että Neuvostoliitto aloittaisi uuden hyökkäyksen Suomeen.<ref name= Tapola />

Saksan ilmavoimat suorittivat syys-marraskuussa 1940 [[Norja]]n [[Banak]]ista, ja myöhemmin [[Kirkkoniemi|Kirkkoniemestä]] tiedustelulentoja Neuvostoliittoon Suomen ilmatilan kautta. Huhtikuussa 1941 tiedustelulennot Suomen alueen kautta aloitettiin uudelleen, usealta eri kentältä.<ref name="val26-30">Valtonen 1997, s. 26–30.</ref>

Loppukeväästä näytti siltä, että Saksa lykkäisi hyökkäystään Neuvostoliittoon, mutta 20. toukokuuta Schnurre saapui uudelleen Helsinkiin.<ref name=SHP/> Ryti, hallituksen sisäpiiri ja korkein sotilasjohto saivat tällöin lopullisen varmuuden Saksan hyökkäyssuunnitelmasta<ref name="met">{{Kirjaviite | Tekijä = Metzger, Hans| Nimeke = Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa| Vuosi = 1984| Kappale = | Sivu = 260| Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08011-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.10.2008|Kieli = }}</ref> ja vahvistuksen siitä, että Saksa tukisi sotilaallisesti Suomea siinä tapauksessa, että Neuvostoliitto hyökkäisi maahan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Erno Paasilinna | Nimeke = Maailman kourissa| Vuosi =1983 | Kappale = | Sivu = 338| Selite = |Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 951-1-07631-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =17.6.2008 |Kieli = }}</ref> Schnurre kehotti Rytiä lähettämään yleisesikuntavaltuuskunnan Saksaan yhteisten puolustustoimien järjestämiseksi, siltä varalta, että Neuvostoliitto hyökkäisi. Ryti neuvotteli Mannerheimin ja hallituksen sisäpiirin kanssa ja valtuuskunta päätettiin lähettää.<ref name=SHP/>

Salzburgissa korkea-arvoinen saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan pääesikunnan päällikkö kenraali [[Alfred Jodl]] selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla ollutta hyökkäystä. Jatkoneuvottelut käytiin rautatieasemaa vastapäätä olevassa hotellissa niin ikään Jodlin johdolla samana päivänä.<ref name="erfurth"/>

*{{Kirjaviite | Tekijä = Erfurth, Waldemar | Nimeke = Suomi sodan myrskyssä 1941-1944| Suomentaja =Tuompo, W. E. | Vuosi =1951 | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY }}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Lundin, Charles Leonard | Nimeke = Suomi toisessa maailmansodassa | Vuosi = 1961 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = K.J Gummerus| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Tapola, Päivi | Nimeke =Ajan paino | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = | Selite = Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-31-3037-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomen historian pikkujättiläinen | Vuosi = 1987 | Luku = | Sivu = 182–187 | Selite = Luku: Välirauhan aika (Antti Laine) | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =Werner Söderström Osakeyhtiö | Tunniste =ISBN 951-0-14253-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}