Ero sivun ”John Bunyan” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
korjausta + lisätietoa
Rivi 7:
Bunyanilla ei ollut juurikaan koulutusta. Hän palveli vuosina [[1644]]–[[1647]] parlamentin joukoissa [[Englannin sisällissota|Englannin sisällissodassa]]. Vuonna [[1649]] hän meni naimisiin nuoren hurskaan Maryn(?) (n. 1625–1656) kanssa ja sai ainoina [[myötäjäiset|myötäjäisinä]] kaksi kirjaa, [[Arthur Dent (teologi)|Arthur Dentin]] ''Plain Man’s Pathway to Heavenin'' (”Yksinkertaisen ihmisen polku taivaaseen”) ja [[Lewis Bayly]]n ''Practice of Pietyn'' (”Hurskauden harjoitus”). Nämä ohjasivat myös Bunyania hengelliseen elämään. Hän asui [[Elstow]]issa vuoteen 1655, jolloin hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli, ja muutti sen jälkeen [[Bedford]]iin. Bunyanilla oli ensimmäisen vaimonsa kanssa neljä lasta: pojat John ja Thomas sekä tyttäret Mary ja Elizabeth. Sokeana syntynyt Mary kuoli vuonna 1650. Bunyan meni vuonna [[1659]] uusiin naimisiin Elizabethin (n. 1630–1691) kanssa. Tämän kanssa sai kaksi lasta, Sarahin ja Josephin.
 
Omaelämäkerrassaan ''Grace Abounding'' Bunyan kuvailee, että hän oli nuorena hyljeksitty, mutta siitä ei ilmeisesti ole kuitenkaan todisteita, että hänen elämänsä olisi ollut ainakaan ulkoisesti sen huonompaa kuin hänen naapuriensakaan elämä — hänen suurimpina ongelmanaan oli kiroilu — muihin harrastuksiin kuuluivat pelaaminen, tanssi ja musiikki. Hän oli luonteeltaan [[pakkomielle|pakkomielteinen]],päättäväinen ja hänen pakkomielteensä olivat luonteeltaan uskonnollisiasinnikäs. Hän omistautui laajalti [[Raamattu|Raamatun]] lukemiseen, kirjoittamiseen ja saarnaamiseen. Hän tunsi syyllisyyttä epäpyhyydestään ja likaisesta suustaan, ja pelkäsi niistä tulevaa rangaistusta. Hän pelkäsi tekevänsä anteeksiantamattoman [[synti|synnin]], ja epäili jo tehneensä sellaisen. Lopulta hän antautui uskolle. Hänet kastettiin Bedfordin [[baptismi|baptistiseurakuntaan]] upotuskasteella River Great Ousessa vuonna [[1653]].
 
Vuonna [[1655]] Bunyanista tuli [[diakoni]] ja hän aloitti saarnaamisen, suurella menestyksellä heti alusta saakka. Vuonna [[1658]] hänet tuomittiin saarnaamisesta ilman lupaa. Hän jatkoi kuitenkin saarnaamista, ja hänet vangittiin vasta vuonna [[1660]]. Hänet tuomittiin aluksi kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen, mutta koska hän ei luopunut saarnaamisesta, tuomiota jatkettiin aina 12 vuoteen saakka. Hän istui vankilassa tammikuuhun [[1672]] saakka, lukuun ottamatta muutamia viikkoja vuonna [[1666]], jolloin kuningas [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]] julisti omantunnonvapauden.
Rivi 13:
Vapauduttuaan Bunyanista tuli Bedfordin seurakunnan pastori. Maaliskuussa [[1675]] hänet vangittiin uudelleen saarnaamisesta, sillä Kaarle II peruutti lupauksen omantunnonvapaudesta. Tämä vankeus kesti kuusi kuukautta, ja sen jälkeen Bunyan sai suosionsa ansiosta saarnata vapaasti.
 
Bunyanista tuli suosittu saarnaaja ja tuottelias kirjailija, vaikka suurin osa hänen teoksistaan koostuikin laajennetuista saarnoista. Teologialtaan hän oli [[puritanismi|puritaani]], mutta ei mikään kiihkoilija. Hänen puritanisminsa ei myöskään ollut raskasmielistä tai synkkää.John Bunyan kuului myös sapatin viettäjien joukkoon. Hän oli oppinut että oikea pyhäpäivä oli sapatti, lauantai ja mainitsi tästä
tärkeänä pitämästään aiheesta myös kirjoissaan, mm. kuuluisassa Kristityn Vaellus -teoksessaan.
 
Bunyan ei ollut oppinut, paitsi englanninkielisen Raamatun suhteen, mutta sen hän tunsi läpikotaisin. Hän sai paljon vaikutteita myös [[Martti Luther]]in ''Galatalaiskirjeen selityksestä'', vuoden 1575 käännöksestä.