Avaa päävalikko

Muutokset

44 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
== Varhaisvaiheet ==
E. N. Setälä oli [[Kokemäki|Kokemäen]] Setälöitä, joiden suvun todennäköinen kantaisä on Kokemäen [[Laamanninoikeus|laamanninkäräjien]] [[lautamies|lautamiehenä]] vuonna 1455 mainittu ''Heikki Sonni''. Suvun tunnuksena on vanhoista puumerkeistä muunneltu Z-merkki, jonka pohjalta suku otti 1940-luvulla käyttöön taiteilija [[Germund Paaer]]in piirtämän [[vaakuna]]merkin.<ref>[http://www.kokemaensetalat.fi/ Kokemäen Setälät ry]</ref> Suku viljeli Sonnin tilaa Sonnilan kylässä Kokemäellä.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=500|nimi=Setälä, Emil Nestor|tekijä=Autio, Veli-Matti|vapaa=|ajankohta=5.1.1998}}</ref> Samaan Setälän sukuun kuuluu äitinsä puolelta myös muun muassa [[Alexander Stubb]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1399014175319 | Nimeke = Stubb haluaa Suomeen lisää osa-aikaisia töitä | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.5.2014 | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
Setälän isä, ratsutilallinen Otto Setälä kuoli [[lavantauti]]in [[Suuret nälkävuodet|suurten nälkävuosien]] aikana vuonna 1867 ja hänet kasvatti täti miehensä kanssa, joka kuului [[Brander]]in sivistyssukuun. Setälä osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänet lähetettiin [[Hämeenlinnan lyseo]]on.<ref name="KB" />
 
== Poliittinen toiminta ==
Setälä kannatti nuorempana [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] politiikkaa ja avusti [[Uusi Suometar]] -lehteä 1891–1899. Hän toimi [[Valvoja (lehti)|Valvojan]] toimittajana ja päätoimittajana 1897–1905. [[Routavuodet|Routavuosien]] aikaan hän liittyi perustuslaillisiin [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisiin]], joiden puoluehallintoon kuului vuodesta 1902 alkaen. Setälä oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsenenä 1903–1906, valtiopäivillä [[pappissääty|pappissäädyssä]] [[Säätyvaltiopäivät 1904|1904]]–[[Säätyvaltiopäivät 1905|1906]] ja kuului eduskuntauudistuksen valmistelleeseen komiteaan. Kansanedustajana hän oli 1907–1909, 1910–1911 ja 1917–1927<ref>{{Edustajamatrikkeli|nro=911490}}</ref> sekä oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan ensimmäinen ja moninkertainen puheenjohtaja. Hän oli myös edustajana [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksessa]] 1898, 1903 ja 1918.<ref name="KB"/>
 
Keväällä 1917 muodostettuun [[Tokoin senaatti]]in Setälä tuli kirkollistoimituskunnan johtoon ("opetusministeriksi"). Sosialidemokraattien erottua senaatista saman vuoden syksyllä Setälä johti jäljelle jäänyttä "[[Setälän senaatti|tynkäsenaattia]]" kolmen kuukauden ajan virkaa tekevänä puheenjohtajana. Hän jatkoi kirkollistoimituskunnan johdossa myös itsenäisyyssenaattina tunnetussa [[Svinhufvudin senaatti|Svinhufvudin senaatissa]], sekä sitä seuranneessa [[Paasikiven senaatti|Paasikiven senaatissa]]. Hänen on sanottu suurelta osin kirjoittaneen tekstin [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen itsenäisyysjulistukseen]] ja hän laati myös sen yhteydessä eduskunnalle annetun (tasavaltaisen) hallitusmuotoesityksen, joka ei vielä kuitenkaan toteutunut. Mielipiteiltään kulttuuriliberaalina Setälä oli laittamassa liikkeelle muun muassa [[Oppivelvollisuuslaki|oppivelvollisuus]]- ja [[uskonnonvapauslaki]]a, joiden toteutuminen kuitenkin viivästyi vuoteen 1921.<ref name="KB"/>
 
==Lähteet==
* {{Kansallisbiografia|id=500|nimi=Setälä, Emil Nestor|tekijä=Autio, Veli-Matti|vapaa=|ajankohta=5.1.1998}}
 
===Viitteet===
==Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto}}
* {{Edustajamatrikkeli|nro=911490}}
* {{Ministerikortisto|nro=357}}
* [http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&pageid=Content155328C96CC Äänite E. N. Setälästä YLE Arkistossa]
* [http://www.histdoc.net/historia/itsjul.html Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917], jonka teksti on pääosin Setälän kirjoittama. Viitattu 5.3.2011.