Ero sivun ”Bristol Blenheim” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Malline:Tekniset tiedot lisätty ja lähteistetty, siistintää using AWB |
p luokkien säätöä, nbsp, replaced: [[Luokka:Bristolin lentokoneet → [[Luokka:Bristolin ilma-alukset, removed: Luokka:Suomen ilmavoimien kalusto, Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien kalusto using AWB |
||
Rivi 24:
== Historia ==
[[Tiedosto:Blenheim4s.jpg|thumb|Bristol Blenheim Mk.IV]]
Bristol Aeroplane Companyn pääsuunnittelija Frank Barnwell suunnitteli vuonna 1933 modernin matkustajakoneen, Bristol Type 135:n. Tämä pyrki olemaan englantilaisten vastine esimerkiksi amerikkalaiselle [[Douglas DC-1]]-koneelle. Englantilainen lehtimoguli kiinnostui suunnitelmista ja rakennutti yhden tällaisen koneen, joka sai tyyppinumerokseen 142 ja nimekseen ”Britain First”. Sen ensilento tapahtui [[12. huhtikuuta]] [[1935]]. Koneen huippunopeus oli 70
Ison-Britannian ilmailuministeriö kiinnostui koneesta ja Bristol laati Type 142:n pohjalta kaksi ehdotusta pommikoneeksi. Heinäkuussa 1935 ilmailuministeriö valitsi Mercury-moottoreilla varustetun version jatkokehittelyiden pohjaksi ja koneeseen tehtiin joukko muutoksia niin, että syntyi 142M, joka nimettiin myöhemmin Blenheimiksi. Elokuussa 1935 [[Royal Air Force|RAF]] tilasi 150 Blenheimiä – prototyyppiä ei katsottu tarvittavan. Ensimmäinen Blenheim valmistui kesäkuussa [[1936]] ja heinäkuussa Bristol sai lisätilauksen, joka kattoi 568 konetta. Vuoden 1936 loppuun mennessä RAF:lle oli tilattu jo 1568 Blenheimiä I:tä.
Rivi 30:
Kolmipaikkaisen Blenheim I:n keula oli ahdas nimenomaan tähystäjä/pommittajalle. Ison-Britannian rannikon ilmapuolustukselle tehtiin spesifikaatio M.15/35, joka johti Type 152:een eli [[Bristol Beaufort]]iin. Beaufortia odotellessa päätettiin vuonna 1936 tehdä Blenheimistä pitkänokkainen versio, joka aluksi nimettiin Bolingbrokeksi. Kone sai moottoreikseen 100 oktaanin bensiinillä toimivat tehokkaammat Mercuryt ja ulkosiipiin lisäpolttoainesäiliöt. Kone lensi ensilentonsa syyskuussa [[1937]]. Rannikon ilmapuolustus ei kuitenkaan koskaan saanut Bolingbrokeja, vaan [[Lockheed Hudson]]eita ja niin Bolingbroke I nimettiin uudelleen Blenheim IV:ksi. Blenheim-tilaukset muutettiin IV-versioon kesällä [[1938]].
Blenheim II ja III jäivät paperiversioksi. Myöhempi versio Blenheim V tunnetaan myös nimellä Bisley I. Kun Blenheim IV -toimitukset laivueille käynnistyivät Blenheim I -koneita alettiin modifioida hävittäjäversioksi IF asentamalla konekivääripaketti rungon alle. Samanlaisia modifikaatioita tehtiin myöhemmin IV-mallillekin.
Konetta myytiin [[Suomi|Suomeen]], [[Turkki]]in, [[Jugoslavia]]an, [[Romania]]an, [[Kreikka]]an ja [[Portugali]]in. Suomi oli ensimmäinen ulkomainen asiakas, joka hankki Blenheimejä. Jugoslavia ja Suomi hankkivat koneen valmistuslisenssin.
Rivi 40:
== Hankinta Suomeen ==
[[Tiedosto:Bristol Blenheim Mk. IV of the Finnish Air Force.jpg|thumb|300px|Suomen Ilmavoimien Bristol Blenheim Mk. IV (BL-129)]]
Suomi kiinnostui Britain Firstistä vuonna 1934. Aluksi käytiin kauppaa isommasta Type 143:sta mutta RAF:n tilattua Blenheimejä vuonna 1935 kiinnostus siirtyi Blenheimiin. Lokakuussa 1936 Suomi tilasi 18 Blenheimiä. Koneisiin tuli suomalaiset pomminripustimet 800
Huhtikuussa 1938 puolustusministeriö osti Bristolilta Blenheim I:n valmistuslisenssin. 15:n Blenheim I:n sarja tilattiin [[Valtion lentokonetehdas|Valtion Lentokonetehtaalta]]. Tuotannon käynnistäminen, koneeseen suunnitellut muutokset sekä osien ja tarvikkeiden hankinta vei kuitenkin aikaa. Koneet luovutettiin vasta kesäkuun [[1941]] ja tammikuun [[1942]] välisenä aikana.
[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä Suomi halusi ostaa aseita muun muassa Isolta-Britannialta, joka joulukuussa 1939 suostui myymään 12 Blenheim IV:tä. Siirtokuljetuksessa yksi katosi ja yksi vaurioitui; muut kymmenen konetta saatiin Suomeen tammikuussa 1940. Helmikuussa Iso-Britannia suostui luopumaan toisesta 12:n Blenheimin erästä. Nämä Blenheim I:t tulivat Suomeen helmikuun lopussa 1940. Näissä koneissa oli englantilaismalliset ripustimet vain 454
Kesäkuussa 1941 [[Ilmavoimien esikunta]] pyysi Valtion Lentokonetehdasta tarjoamaan kymmenen koneen Blenheim I -erää. Kun Saksan sotasaalisvarastosta saatiin ostaa puolalaisia Mercury-lisenssimoottoreita ja jugoslavialaisia Ikarus-tehtaan lisenssillä valmistamia Blenheim-osia (mm. Blenheim IV:n keulan jigi ja piirustukset), nostettiin tilaus 30:een koneeseen. Koneet luovutettiin [[Suomen ilmavoimat|Ilmavoimille]] huhti-joulukuussa [[1943]].
Rivi 59:
Talvisodassa [[Suomen ilmavoimat]] teki koneilla 423 pommituslentoa, jatkosodassa noin 3 000. Blenheimeillä saatiin myös viisi ilmavoittoa, joista kaksi saavutti yksi kone samalla lennolla. [[Suomen Ilmavoimat]] menetti puolet 97:stä Blenheimistä pommituslennoilla. Talvisodassa koneiden pientä määrää ja pommikuormaa kompensoitiin joillain lennoilla lisäämällä mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä matalalennossa [[Suomi-konepistooli]]lla.
[[Välirauha|Välirauhan aikana]] syyskuusta joulukuuhun vuonna 1940 yksi Blenheim IV, BL-130, oli lainattuna Saksaan testausta ja tutustumista varten.
''Katso myös:'' [[Lentolaivue 44]], [[Lentolaivue 46]]
Rivi 107:
[[Luokka:Pommikoneet]]
[[Luokka:Bristolin
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||