Ero sivun ”Heinäkuun päivät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
p typo
Rivi 27:
 
== Heinäkuun 17. päivän suurmielenosoitus ==
Vuorokautta myöhemmin nähtiin mielenosoitus, jossa lähteistä riippuen oli 100 000–500 000 osallistujaa.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Sitä olivat anarkistien sijasta järjestämässä bolševikit, koska nämä halusivat pitää protestin rauhanomaisena ja saada sen myös näyttämään hyvin organisoidulta. Heinäkuun 17. päivän suurmielenosoitukseen osallistui työläisiä, sotilaita ja matruuseja, joiden iskulauseena oli hallituksen syrjäyttämistä vaativa ”kaikki valta neuvostoille”. Mielenosoittajien joukossa oli työläisten lisäksi arviolta 12 000 sotilasta, noin 5 000 punakaartilaista sekä joitakin satoja [[Kronstadt]]in linnakkeen anarkisteja. ValiaikaishallituksenVäliaikaishallituksen vastaisia mielenosoituksia nähtiin Pietarin lisäksi myös useassa muussa kaupungissa, kuten [[Moskova]]ssa, [[Nižni Novgorod]]issa ja [[Krasnojarsk]]issa.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}}
 
Hallitus päätti kuitenkin tukahduttaa protestit väkivalloin. Rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan asetettiin tuhansia miliisejä, hallitukselle uskollisia sotilaita sekä [[Kasakat|kasakoita]] ja [[Mustat sotniat|mustina sotnioina]] tunnettuja äärioikeistolaisia nationalisteja.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Sotilaat avasivat konekivääritulen mielenosoittajien rintamaa kohti, jonka seurauksena yli 700 ihmistä kuoli tai loukkaantui.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Lisäksi mustat sotniat surmasivat omissa iskuissaan arviolta parisenkymmentä mielenosoittajaa.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Tilanne välttyi kehittymästä aseelliseksi yhteenotoksi lähinnä bolševikkien huonon organisoinnin vuoksi. 20. heinäkuuta kaupunkiin saapui Itävalta-Unkarin vastaiselta rintamalta koottuja hallitukselle uskollisia joukkoja, jotka miehittivät nopeasti Pietarin keskustan ja saivat lisäksi siihen asti puolueettomina pysytelleitä sotilaita liittymään väliaikaishallituksen tueksi.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}}
 
== Seuraukset ==
Protestien tukahduttamista seuranneen kahden päivän aikana hallitus riisui punakaartit aseista, hajotti kapinoineet sotilasyksiköt sekä pidätti bolševikkien johtohahmoja ja joitakin anarkisteja.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Kahden seuraavan päivän aikana tuhottiin ''[[Pravda]]''-lehden toimitus ja kirjapaino sekä bolševikkien keskuskomitean päämaja. Myös anarkistien tukikohtanaan käyttämään huvilaan tehtiin ratsia.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Satojen pidätettyjen joukossa olivat bolševikeista muun muassa [[Lev Trotski]], [[Lev Kamenev]], [[Anatoli Lunatšarski]] sekä [[Pavlo Dybenko]]. Heidät kaikki vapautettiin syyskuisen Kornilovin kapinan jälkeen.<ref name=rabinovits/> Vladimir Leninistä annettiin pidätysmääräys, jonka mukaan häntä syytettiin vehkeilystä [[Saksan keisarikunta|saksalaisten]] kanssa. Lenin piileskeli aluksi Pietarissa ja pakeni sen jälkeen Suomeen, jossa hän asui aluksi [[Helsinki|Helsingissä]] ja syyskuusta lähtien [[Viipuri]]ssa.<ref>[http://museum-lenin.vbgcity.ru/content/o-muzee Дом-музей В. И. Ленина] Viipurin kaupunki. Viitattu 3.12.2014. {{ru}}</ref>
 
Heinäkuun tapahtumat merkitsivät bolševikkien vaikutusvallan vähenemistä sekä väliaikaisen hallituksen ja [[Pietarin neuvosto]]n rinnakkaishallinnon päättymistä Venäjän pääkaupungissa.{{Lähde|21. joulukuuta 2014}} Samalla se heikensi entisestään bolševikkien välejä hallituksen puolelle asettuneisiin sosialistivallankumoukselliseen puolueeseen ja sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen menševikkeihin. Tämän jälkeen Venäjän vallankumouksen jatkuminen rauhanomaisena oli enää mahdotonta. Väliaikainen hallitus puolestaan hajosi sen pääministerin [[Georgi Lvov]]in erotessa. Hänen tilalleen uudeksi pääministeriksi tuli aikaisemmin oikeusministerinä toiminut [[Aleksandr Kerenski]].{{Lähde|21. joulukuuta 2014}}