Ero sivun ”Ruotsin korkein oikeus” versioiden välillä

'''Ruotsin korkein oikeus''' ({{k-sv|Högsta domstolen}}{{lähde}}) on [[Ruotsi]]n [[Ylin oikeusaste|korkein oikeusaste]] ja viimeinen aste kaikissa siviili- ja rikosasioissa. Se toimii rinnakkaisena [[korkein hallinto-oikeus|korkeimman hallinto-oikeuden]] kanssa. Jotta oikeusjuttu päätyisi käsiteltäväksi korkeimpaan oikeuteen, siitä tulee olla tuomio jossakin Ruotsin kuudesta [[hovioikeus|hovioikeudesta]], jolloin voidaan hakea muutoksenhakuoikeutta. Muutoksenhakulupa myönnetään yleensä ainoastaan, jos korkein oikeus haluaa käsitellä juttua ennakkotapauksena. Korkeimman oikeuden tuomio on lopullinen, eikä siihen voi hakea muutosta. Ruotsin korkein oikeus kokoontuu [[Tukholma]]ssa. {{lähde}}

Muinoin Ruotsin valtakunnassa [[Ruotsin kuningas|kuninkaalla]] oli kaikki päätäntävalta oikeusasioissa. Vuonna [[1614]] kuningas [[Kustaa II Aadolf]] antoi kuitenkin [[Svean hovioikeus|Svean hovioikeudelle]] vallan julistaa tuomiot hänen nimissään. Kuningas perusti [[valtaneuvosto]]n, joka toimi samalla sekä ylimpänä tuomioistuimena että hallituksena, ja neuvostolta saattoi hakea muutosta hovioikeuden tuomioihin. Valtaneuvosto toimi paljolti kuninkaan määräysvallassa. {{lähde}}

Yksinvaltiaana hallinnut [[Kustaa III]] lakkautti valtaneuvoston ja perusti vuonna [[1789]] Ruotsin korkeimman oikeuden. Korkeimmasta oikeudesta tuli näin riippumaton oikeusaste 19. toukokuuta 1789. Oikeudessa oli aluksi kaksitoista jäsentä, joista korkeintaan kahdeksan oli kerrallaan päättämässä yhdestä asiasta. Lain mukaan kuninkaalla oli oikeudessa kaksi ääntä sekä tasatilanteessa ratkaiseva ääni, mutta kuninkaat eivät koskaan käyttäneet äänioikeuttaan, lukuun ottamatta yhtä tapausta korkeimman oikeuden satavuotispäivänä. Uuden hallitusmuodon säätämisen jälkeen korkein oikeus lakkasi vuonna 1975 antamasta tuomioitaan kuninkaan nimissä. {{lähde}}

Korkeimman oikeuden eri vaiheissa sen jäsenmäärä ja toimintavat ovat muuttuneet jonkin verran. 1800-luvun aikana oikeudesta tehtiin entistä riippumattomampi lakiasäätävistä hallinnon aloista. Niinpä vaikka Ruotsin hallitus nimittääkin tuomarit, se ei voi sekaantua heidän päätöksiinsä, eikä [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivillä]] ole korkeimman oikeuden asioissa määräysvaltaa. Merkittävin toiminnan muutos tapahtui vuonna 1909, kun juttumäärän kasvaessa korkein hallinto-oikeus (''Regeringsrätten'') ja lakineuvosto (''Lagrådet'') erotettiin omiksi elimikseen. Näin korkeimman oikeuden alaksi jäivät nimenomaan siviili- ja rikosasiat.{{lähde}}

Tuomioistuin kokoontui aikoinaan [[Tukholman kuninkaanlinna]]ssa, nykyään [[Bonden palatsi]]ssa [[Tukholman vanha kaupunki|Tukholman vanhassa kaupungissa]]. Korkeimmassa oikeudessa on tätä nykyä kuusitoista jäsentä. Jäseniä on vuoden [[1809]] hallintomuodosta alkaen kutsuttu nimellä ''oikeusneuvos'' ({{k-sv|justitieråd}}). Oikeusneuvosten vähimmäismääräksi on päätetty neljätoista. {{lähde}}