Ero sivun ”Kalevi Wiik” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
HS Muistot |
kuolinpaikka |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kalevi Wiik.jpg|thumb|200px|Kalevi Wiik [[Turun Kansainväliset Kirjamessut|Turun Kirjamessuilla]] 2010.]]
'''Kaino Kalevi Wiik''' ([[2. elokuuta]] [[1932]] [[Turku]] – [[12. syyskuuta]] [[2015]] Turku) oli suomalainen [[Kielitiede|kielitieteilijä]] ja [[Turun yliopisto]]n fonetiikan professori vuosina 1968–1997.<ref name="TS23092015">{{Lehtiviite | Tekijä = Knuutila, Elina | Otsikko = Turun murteen asiantuntija Kalevi Wiik on kuollut | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 23.9.2015 | Vuosikerta 111= | Numero =260 | Sivut =24 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.9.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivut=809 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> Wiik sai [[Alfred Kordelinin säätiö]]n tieteen tunnustuspalkinnon 1992. Hän oli [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen
== Ura ==
Wiik väitteli [[filosofian tohtori]]ksi Turun yliopistossa 1965. Hän työskenteli Turun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien ja toimi professorina [[Helsingin yliopisto]]ssa 1966–1968. Vuonna 1968 hän aloitti Turun yliopiston [[fonetiikka|fonetiikan]] professorina ja toimi tässä virassa eläkkeellejäämiseensä saakka 1997.
Varsinaisen työnsä ohella hän vieraili muun muassa [[Texasin
Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori [[Paavo Siro]]n kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. Wiik oli perustamassa sekä Suomen kielitieteellistä yhdistystä että Suomen soveltavan kielitieteen yhdistystä. Vuonna 1997 Wiik kutsui Turkuun parikymmentä eurooppalaisten kansojen kielten juurien etsijää kahdeksasta maasta. Näin sai alkunsa kansainvälisten Roots-symposiumien sarja.
Rivi 13:
== Teoria suomalaisten alkuperästä ==
{{Pääartikkeli|[[Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä]]}}
1990-luvulla hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksia suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. Hänen näissä teoksissa esittämänsä käsitykset erityisesti kielellisestä [[Substraatti (kielitiede)|substraatista]] eivät kuitenkaan ole saaneet laajempaa kannatusta. [[Aleksis Kiven Seura]] myönsi hänelle Eskon puumerkin vuonna 2003.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=169&Itemid=205 |Nimeke=Eskon puumerkin saajat| Julkaisija=Aleksis Kiven Seura|Viitattu=12.10.2014}}</ref> Palkinnon perusteluissa todetaan
Wiikiä on syytetty [[huuhaa]]-tutkimuksen harjoittamisesta. Kun hänen teoksensa ''Eurooppalaisten juuret'' vuonna 2001 nostettiin [[Tieto-Finlandia-palkinto|Tieto-Finlandia]]-ehdokkaaksi, arvosteli joukko tunnettuja suomalaisia kielentutkijoita ehdokkuutta näennäistieteen suosimiseksi. Viimeksi Wiikin teoriaan kohdistunutta arvostelua on tarkasteltu kootusti [[Itä-Suomen yliopisto]]ssa vuonna 2012 valmistuneessa opinnäytteessä. Työn loppupäätelmä on, että Wiikin teoria perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä menetelmästä ja kuuluu [[näennäistiede|näennäistieteen]] piiriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120723 | Nimeke ="Lopullinen totuus pohjoiseurooppalaisten alkuperästä"? Kalevi Wiik vallankumouksellisen paradigman edustajana juuret-kiistassa | Tekijä =Tirkkonen, Jani-Matti O. | Tiedostomuoto =pdf | Selite =pro gradu -tutkielma | Julkaisu = | Ajankohta =2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Itä-Suomen yliopisto | Viitattu = 4.10.2013 | Kieli = }}</ref>
Rivi 37:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.wiik.fi/kalevi/ Kalevi Wiikin kotisivut
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=185&a=1526 YLE Elävä arkisto
*
*
* [http://www.hs.fi/muistot/a1305990470277 Kalevi Wiikin muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa'']
{{AAKKOSTUS:Wiik, Kalevi}}
| |||