Mustaherukka on 2-2.1–1,5 metriä korkea pensas. Lehtilapa on 6–10 cm leveä ja 3–5-liuskainen. Lehti on päältä kalju ja alta karvainen. Lehtien liuskat ovat suippoja. Mustaherukan kukinto on nuokkuva monikukkainen terttu. Kukan tukilehti on huomattavasti lyhyempi kuin kukkaperä. MustaherukkaKukat ovat kaksineuvoisia ja väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreitä. Verhiö on Mustakarvainen ja keltanystyinen. Terälehdet ovat verholehtiä lyhyempiä. Kukkapohjus on kellomainen. Hedelmä on halkaisijaltaan 6–12 mm ja väriltään tavallisesti musta [[marja]], mutta myös vihreähedelmäisiä yksilöitä tavataan.
==Käyttö==
Mustaherukka on puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas, jo 10050 grammaa riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Mustaherukassa on myös runsaasti E- ja K-vitamiineja sekä kuituja. Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta ja auttavan atooppisissa ihotulehduksissa, PMS:ssa, sokeritaudissa, MS-taudissa ja alkoholismissa. Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormoni-tasapainoa säätelevä vaikutus. Mustaherukasta voidaan valmistaa hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä. Marjat ovat myös hyvä lisuke joihinkin ruokiin.
== Levinneisyys ==
Rivi 33:
== Viljely ==
Mustaherukkaa viljellään laajalti marjojensa vuoksi. Jos pensaita leikataan joka vuosi, niitä ei tarvitse tukea. Suomessa suosituimpia lajikkeita ovat ’Öjebyn’, ’Melalahti’ ja ’Mortti’. Keskisato vuodessa on noin 93 000 kiloa hehtaarilta.
