Ero sivun ”Uralilaiset kielet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 585:
Pisin kirjallinen historia on unkarin kielellä, jonka vanhimmat kielenmuistomerkit ovat 900-luvulta jaa. Itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettuja fragmentteja esiintyy hieman myöhemmissä [[Novgorodin tuohikirjeet|Novgorodin tuohikirjeissä]]. 1300-luvulla luotiin myös [[muinaispermi]]n kirjakieli, jonka käyttö loppui 1600-luvulla. Suurinta osaa Venäjällä puhuttavista uralilaisista kielistä alettiin käyttää kirjallisesti vasta 1800- ja 1900-luvun taitteessa.
Kaikilla itämerensuomalaisilla kielillä ja useimmilla saamelaiskielillä on [[Latinalaiset aakkoset|latinalaiseen kirjaimistoon]] perustuva ortografia. Venäjällä puhuttavilla suomalais-ugrilaisilla kielillä, itämerensuomalaiset kielet pois lukien, on [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen kirjaimistoon]] perustuva ortografia. Eräille pienimmistä kielistä, kuten vatjalle, piitimensaamelle ja turjansaamelle ei ole kehitetty lainkaan kirjakieltä
Uralilaisten kielten tieteellistä kuvaamista varten on kehitetty [[suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus]] (SUT). Samaa tarkekirjoitusta on käytetty myös turkkilaiskielten ja muiden altailaisten kielten kuvaamisessa.
| |||