Ero sivun ”Israelin arabit” versioiden välillä

Israelin arabit asuvat etupäässä kolmella alueella: [[Galilea]]ssa, missä heitä on puolet väestöstä, "pienessä”pienessä kolmiossa"kolmiossa” niin sanotun Vihreän linjan vierellä, sekäja eteläisessä [[Negevin autiomaa]]ssa. Useimmat arabit asuvat arabikaupungeissa ja -kylissä. Suurista kaupungeista arabeja asuu etenkin [[Jaffa (kaupunki)|Jaffa]]/[[Tel Aviv]]issa ja [[Haifa]]ssa.<ref name="mjl-arabs" />

[[Kuuden päivän sota|Kuuden päivän sodan]] 1967 seurauksena Israelin arabit lähenivät palestiinalaisten kanssa, ja samalla vastakkainasettelu juutalaisten kanssa kasvoi. Arabit järjestäytyivät poliittisesti 1970-luvun puolivälissä ja alkoivat vaatia parempia oikeuksia. Koko maan arabiväestö järjesti 30. maaliskuuta 1976 yleislakon, jota he muistavat yhä vuosittain mielenosoituksin. Arabien asema koheni 1980-luvulla, osin heidän väestönosuutensa voimakkaan kasvun seurauksena. Arabeille palautettiin maita ja laittomia asumuksia laillistettiin. [[Ensimmäinen intifada|Ensimmäinen intifada 1987]] katkaisi kuitenkin liennytyksen, kun arabit asettuivat palestiinalaisten puolelle.<ref name="reiter" />

1990-luvun alkupuolella arabien keskuudessa syntyivät niin integraatiota kuin kansallismielisyyttäkin kannattaneet poliittiset suuntaukset. [[Oslon rauhansopimus|Oslon rauhansopimuksen]] kariuduttua Israelin arabien ja juutalaisten välillä on ollut ajoittain väkivaltaisia kahakoita. Niiden seurauksena hallituksen nimittämä [[Orin komissio]] suositteli, että arabiasiat siirrettäisiin suoraan pääministerin alaisuuteen, maan väestönosien tasa-arvoa parannettaisiin, poliisin kovaotteista toimintaa arabeja kohtaan tarkastettaisiin, ja arabien kollektiivinen identiteetti tunnustettaisiin yhteisessä kulttuurissa. Vastakkansasettelu kuitenkin jatkui, ja vuosina 2006–2007 Israelin johtavat arabijärjestöt kyseenalaistivat julkaisuissaan Israelin olemassaolon juutalaisena valtiona ja vaativat kansallistettuja maita takaisin arabeille.<ref name="reiter" />

Arabeilla on Israelissa maan kansalaisina täydet kansalaisoikeudet.<ref name="jvl-history" /> Heillä ei kuitenkaan ole asevelvollisuutta, kuten juutalaisilla, druuseilla ja [[Tšerkessit|tšerkesseillä]]. Vaikka nuoret arabit voivatkin käydä töissä sinä aikana, kun muut israelilaiset suorittavat pitkää asepalvelustaan, armeijan käymättömyys sulkee arabeilta myöhemmin joitain ovia työelämässä ja avustusten suhteen. Jotkut arabit käyvät armeijan vapaaehtoisina.<ref name="jvl-status" /> Armeijan käymiseen suhtaudutaan maan arabiyhteisössä kuitenkin yleensä kielteisesti.<ref name="mjl-arabs" />

[[Harvardin yliopisto]]n tekemän kyselyn mukaan 77 %prosenttia Israelin arabeista asuu Israelissa mieluummin kuin missään muussa maassa.<ref name="conflict" />

Israelin arabiperheet ovat juutalaisperheitä suurempia.<ref name="jvl-status" /> Arabiperheiden keskimääräinen lapsiluku on 3,6. [[Imeväiskuolleisuus]] oli 6,5 promillea vuonna 2008. Vuonna 1999 arabilapsista 97 % kävi koulua, ja 46 % arabeista kävi lukion ja 19 % yliopiston. Israelin arabien lukutaitoaste on 92 %, mikä on selvästi korkeampi kuin missään arabimaassa. Israelin arabien [[elinajanodote]] vuonna 2009 oli 78,5 vuotta.<ref name="meforum">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.meforum.org/3423/israel-arabs-deprived-radicalized | Nimeke =Israel's Arabs: Deprived or Radicalized? | Tekijä =Efraim Karsh | Ajankohta =1/2013 | Julkaisija = Middle East Forum | Julkaisu = Israel Affairs | Viitattu = 18.3.2015 }}</ref>

Arabit ovat vähemmän koulutettuja kuin juutalaiset, ja heidän tulotasonsa on matalampi.<ref name="jvl-status" /> Vuonna 2009 Israelin arabeista työttöminä oli 8,5 prosenttia, ja niin miesten kuin naistenkin työttömyysaste oli matalampi kuin juutalaisten.<ref name="meforum" /> Vuonna 2008 Israelin arabinaisista 21 %prosenttia kävi töissä kodin ulkopuolella (juutalaisnaisista 57 %prosenttia).<ref name="meforum" />