Ero sivun ”Louis Eugène Cavaignac” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
Sotilashenkilömalline
vähän täydennystä
Rivi 23:
| linkin nimi =
}}
'''Louis Eugène Cavaignac''' ([[15. lokakuuta]] [[1802]] [[Pariisi]] – [[28. lokakuuta]] [[1857]] [[Sarthe]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/100496/Louis-Eugene-Cavaignac Louis-Eugène Cavaignac] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 6.4.2013.</ref> oli ranskalainen kenraali ja poliitikko, joka toimi [[Ranska]]n tilapäisenä valtionpäämiehenä [[Euroopan hullu vuosi|vallankumousvuoden 1848]] aikana ja murskasi [[kesäkuun kansannousunakansannousu]]na tunnetun työläiskapinan Pariisissa.
 
Louis Eugène Cavaignacin isä [[Jean-Baptiste Cavaignac]] oli [[jakobiini]], joka toimi yleisen turvallisuuden valiokunnan jäsenenä [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana. LouisCavaignac peri isältään tasavaltalaisaatteen,.<ref name="brit" /> Myös hänen vanhempi veljensä [[Éléonore-Louis Godefroi Cavaignac]] oli tunnettu tasavaltalainen. Louis Cavaignac kävi polyteknillistä koulua Pariisissa ja valmistui Ranskan sotilasakatemiasta [[Metz]]issä. Hän osallistui ranskalaisen sotilasretkikunnan mukana [[Kreikan vapaussota]]an vuonna 1828.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbd/0719.html ''Nordisk familjebok'' (1905), s. 1314–1315] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 16.10.2015.</ref> Hän joutui sentasavaltalaisen esiintymisensä seurauksena erotetuksi armeijasta vuonna 1831. Setänsä avulla hän pääsi takaisin palvelukseen, minkä jälkeen hänet lähetettiin vuonna 1832 [[Algeria]]an. Hän ansioitui Algerian asteittain edenneessä valloituksessa 18401830–1840-luvullaluvuilla. ja hänetHänet nimitettiin 18481847 Algerian[[Oran]]in kenraalikuverööriksi.kuvernööriksi Samana keväänäja Ranskassa tapahtuneen [[Helmikuun vallankumous (Ranska)|tapahtuneenhelmikuun vallankumouksen]] jälkeen 1848 Algerian kenraalikuverööriksi. Hänet myös ylennettiin divisioonankenraaliksi. Vallankumouksen seurauksena Cavaignac valittiin vielä samana keväänä myös Ranskan uuteen kansalliskokoukseen [[Lot (departementti)|Lotin]] departementin edustajana ja hänet nimitettiin 15. toukokuuta 1848 uuden tasavaltaisen hallituksen puolustusministeriksisotaministeriksi.<ref name="NFB" /><ref name="brit" />
 
[[Kansallistyöhuoneet|Kansallisten työpajojen]] sulkeminen ja sosialististen edustajien erottaminen kansalliskokouksesta johtivat 23. kesäkuuta 1848 suuren työläiskapinan puhkeamiseen Pariisissa. Kansalliskokous antoi tällöin Cavaignacille valtuudet kapinoinnin tukahduttamiseen. Hän suoriti toimeksiannon kolmessa päivässä ankarin ottein, muun muassa käyttämällä tykistöä työläiskapinallisten barrikadeja vastaan, ja sai siten lempinimen ”kesäkuun teurastaja”. Noin 1&nbsp;500 kapinallista kuoli ja 12&nbsp;000 vangittiin.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/308177/June-Days June Days] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 6.4.2013.</ref><ref name="brit" /> Kansalliskokous nimesi Cavaignacin 28. kesäkuuta toistaiseksi ylimmän toimeenpanovallan käyttäjäksi. Joulukuussa hän oli ehdolla [[Ranskan toinen tasavalta|toisen tasavallan]] ensimmäisissä presidentinvaaleissa, mutta hävisi selvin luvuin [[Louis-Napoleon Bonaparte]]lle, joka myöhemmin julisti itsensä keisari Napoleon III:ksi.<ref name="brit" /> Cavaignac sai vaalissa 1&nbsp;448469&nbsp;107156 ääntä ja Bonaparte 5&nbsp;434572&nbsp;226834. Cavaignac luovutti ylimmän toimeenpanovallan presidentinvirkaan astuneelle Bonapartelle 20. joulukuuta 1848, ja jatkoi sen jälkeen kansalliskokouksen jäsenenä.<ref name="NFB" />
 
Cavaignac oli yksi Louis-Napoleon III:nBonaparten vastaisen tasavaltalaisen opposition johtajista ja hänet vangittiin lyhyeksi aikaa vuonna[[Ranskan vallankaappaus 1851|joulukuun 1851 vallankaappauksen]] yhteydessä. Pian tämän jälkeen presidentti Bonaparte julistautui keisariksi nimellä Napoleon III ja Cavaignac vetäytyi politiikasta. Hänet valittiin parlamentin alahuoneeseen eli lainsäätäjäkuntaan vuosina 1852 ja 1857, mutta ei ottanut paikkaa vastaan kummallakaan kertaa sillä hän kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa keisarille. Hän kuoli pian jälkimmäisen vaalin jälkeen.<ref name="brit" /><ref name="NFB" />
 
Louis Cavaignacin poika [[Jacques Marie Eugène Godefroy Cavaignac]] oli tunnettu poliitikko kolmannen tasavallan aikana.<ref name="NFB" />
 
==Lähteet==