|
| levinneisyys_teksti = Kultapandan levinneisyys
}}
'''Kultapanda''' (''Ailurus fulgens'') eli '''pikkupanda''' tai '''kissakarhu''' on [[Petoeläimet|petoeläinten]] lahkoon kuuluva [[nisäkäsNisäkkäät|nisäkäslaji]]laji. Toisin kuin useimmat muut lahkon eläimet kultapanda on kasvinsyöjä. Se on erikoistunut etenkin [[bambuBambut|bamburavintoon]]ravintoon. Kultapanda on noin puolen metrin pituinen, hännän kanssa noin metrin. Kultapanda on erittäin uhanalainen eläinlaji. Sitä tavataan luonnonvaraisena ainoastaan [[Himalaja]]n alueella, aivan eteläisessä [[Kiina]]ssa ja Pohjois-[[Myanmar]]issa. Kultapandoja arvioidaan olevan noin 2 500 yksilöä, mutta määrä vähenee jatkuvasti elinympäristön pirstoutumisen ja metsästyksen vuoksi. Kultapanda on sukunsa ja heimonsa (''Ailuridae'') ainoa nykyisin elävä laji.
== Tuntomerkit ==
Kultapandan ruumiin pituus on noin 60 cm senttimetriä ja massapaino 3–6 kgkilogrammaa. Sillä on tuuhea, noin 50 cm senttiä pitkä häntä. Sen turkki on tuuhea ja väritykseltään ruskea-musta, mutta naamassa on vaihteleva määrä valkoista. Hännässä väritys vaihtelee jaksoittaisesti siten, että hännässä näyttäisi olevan peräkkäin useita renkaita.
== Käyttäytyminen ==
Kultapanda on hämäräajan eläin, se liikkuu pääosin aamuisin ja iltaisin ja yöllä. Kultapandat elävät yksinään tai pareittain. Niillä on reviireillään vakituiset lepo- ja nukkumispaikat, yleisimmin luolassa, tiheässä oksistossa tai ontossa puussa.
== Lisääntyminen ==
Kultapandat pystyvät lisääntymään 18 kkkuukauden ikäisinä ja ovat täysikasvuisia 22–3-3 vuotiaina. Täysi-ikäisetAikuiset kultapandat ovat luonnossa harvoin tekemisissä toistensa kanssa paitsi paritellessaan. Sekä uroksilla että naarailla voi olla useampi parittelukumppani lisääntymisaikana, joka kestää tammikuun puolestavälistä maaliskuun alkuun.
Naaras synnyttää pesään 1–4 sokeaa poikasta. Ne avaavat silmänsä 7–9 päivän vanhoina ja lähtevät pesästä 45 päivän kuluttua. Emo hoitaa pentuja noin kahdeksan kuukauden ajan.
Bambunversot sulavat kultapandan ruoansulatuskanavassa bambunlehtiä paremmin; kesällä ja syksyllä bambuversot sulavat parhaiten, keväällä kohtalaisesti ja talvella heikoimmin. Tämä vaihtelu on yhteydessä bambun ravintokoostumukseen. Kultapandan ruoansulatuselimistö käsittelee ja sulattaa bambua heikosti, erityisesti sen sisältämää selluloosaa ja soluseinärakenteita.
Kultapandat pystyvät maistamaan keinotekoisia makeutusaineita, kuten [[aspartaami]]a, ollen ainoita siihen pystyviä kädellisiin kuulumattomia eläimiä.<ref>{{cite newsVerkkoviite|work=[[BBCosoite News]]|url= http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8002978.stm|titlenimeke = Pandas opt for low-cal sweeteners|datejulkaisu =16.4.2008 BBC News|Luettujulkaisija = BBC|viitattu = 15.10.2015|tekijä = |ajankohta = 16.4.2009|kieli = {{en}}}}</ref>
== Levinneisyys ==
Kultapandat elävät Himalajan vuoristoalueella [[Nepal]]issa, Etelä-Tiibetissä, Myanmarissa ja [[Intia|Koillis-Intiassa]]. Lisäksi niitä on tavattu Kiinan [[Yunnan]]in ja [[Sichuan]]in maakunnista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ailurus_fulgens.html | Nimeke = ''Ailurus fulgens ''| Tekijä =Terrell Heath, jaTerrell Josh& ja Platnick, Josh| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Animal Diversity Web| Viitattu = 10.4.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sichuanin alueen uskotaan olleen kultapandojen, kuten myös muiden eläinlajien, turva-alue (refugio) viimeisen jääkauden aikaan. [[Brahmaputra|Brahmaputra-joen]] uskotaan eristäneen kultapandat kahteen osapopulaatioon, jotka ovat kehittyneet eri alalajeiksi. Aiemmin kultapandojen levinneisyysalue ulottui etelämmäksi Intiaan ja pohjoisemmaksi Kiinaan kuin nykyään.
Kultapandat viihtyvät lauhkean vyöhykkeen lehti- ja havumetsissä, joiden lämpötila on 10–25 °C:n välillä. Vuotuisen lämpötilavaihtelun takia kultapandat siirtyvät vuorenrinteillä ylös tai alas sopivaan lämpötilaan. Tämän vuoksi kultapandoja on nähty jopa 2 200–4 800 metrin korkeudessa. Kultapandat liikkuvat myös ravinnon saatavuuden mukaan etenkin [[bambut|bambun]] perässä. Ne elävät samoilla alueilla [[isopanda]]n kanssa, joka samoin on erikoistunut bambun syömiseen.
| 