Ero sivun ”Eduskuntavaalit 2011” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 142:
Ennakkoäänestyksessä äänensä kävi antamassa 31,2 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2007 eduskuntavaalien ennakkoäänestykseen osallistui hieman yli 29 prosenttia äänioikeutetuista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Miesten+vaali-into+ennakko-++äänestyksessä+lupaa+hyvää+perussuomalaisille/1135265371536 | Nimeke = Miesten vaali-into ennakko- äänestyksessä lupaa hyvää perussuomalaisille | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.4.2011 | Viitattu = 16.4.2011 }}</ref>
[[Perussuomalaiset|Perussuomalaisia]] lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet menettivät kannatustaan. [[Perussuomalaiset]] oli vaalien kiistaton menestyjä saaden 39 paikkaa. Sen nousulle veti Suomen poliittisessa historiassa vertoja vain [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen Kansan Demokraattisen Liiton]] nousu tyhjästä 49 kansanedustajan puolueeksi [[eduskuntavaalit 1945|vuoden 1945 vaaleissa]]. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nousi valtakunnan äänikuninkaaksi. Osa perussuomalaisten voiton myötä eduskuntaan palanneista kansanedustajista oli aikoinaan edustanut [[Suomen Maaseudun Puolue]]tta. Puolue sai todennäköisesti liikkeelle edellisissä vaaleissa nukkuneita äänestäjiä, koska äänestysvilkkaus nousi vuoden 2007 vaaleista yli kaksi prosenttiyksikköä. Yksi perussuomalaisten eniten huomiota herättäneistä uusista kansanedustajista oli Suomen maahanmuuttopolitiikkaa arvostellut helsinkiläinen filosofian tohtori [[Jussi Halla-aho]]. Viitasaarelainen sahayrittäjä [[Teuvo Hakkarainen]], joka ei ollut pari vuotta aiemmin päässyt kotikuntansa valtuustoon, nousi nyt eduskuntaan suurella äänimäärällä. Huolimatta siitä, että suurin osa perussuomalaisista kansanedustajista oli poliittisesti kokemattomia, puolue sai eduskunnassa tärkeitä paikkoja. Timo Soini valittiin [[ulkoasiainvaliokunta|ulkoasiainvaliokunnan]] ja Jussi Halla-aho muun muassa maahanmuuttoasioita käsittelevän [[hallintovaliokunta|hallintovaliokunnan]] johtoon. Aiemmin SMP:n kansanedustajana toiminut ja lähes neljännesvuosisadan tauon jälkeen eduskuntaan palannut [[Anssi Joutsenlahti]] puolestaan valittiin toiseksi varapuhemieheksi.<ref name="hämäläinen"/>
[[Kansallinen Kokoomus]] nousi kannatuksen ja kansanedustajapaikkojen menetyksestä huolimatta kannatukseltaan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti suurimmaksi puolueeksi. Hallitusneuvottelujen käynnistäminen sälytettiin [[Jyrki Katainen|Jyrki Kataiselle]] hoidettavaksi todennäköisenä [[pääministeri]]puolueena. [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]] sai historiansa alhaisimman kannatuksen, mutta nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.<ref name="hämäläinen"/>
| |||