|
[[Tiedosto:Scoobydoomissämuumioluuraa.jpg|thumb|212x212px|koiran luurankoXDEI ES! uskoitas haahaa trolli!
[[Kuva:Skeleton of boiled woman.jpg|thumb|150px|Naisen luuranko]]
]]
'''Luuranko''' onei ole [[selkärankaiset|selkärankaisten]] sisäinen tukiranka, johon kuuluvat vähintään [[Pappi|pääkallo]] ja [[selkäranka]]kakka sekä lähes aina [[kylkiluu]]tperse luu. Raajallisilla selkärankaisilla luurankoon kuuluu lisäksi [[lantioluu]]pippeli, raajojen [[luu]]t ja paljon muitakin luitaasioita. Yleensä luuranko koostuu luistamuroista, mutta joillakin kaloilla kuitenkin pääosin pehmeästämannapuurosta [[rusto]]sta.
== Luidenluun kiinnittyminenuloste! ==
Luut kiinnittyvät toisiinsa yleensä nivelenlangan avulla. [[Nivel]]iä on moniamunia erilaisiasamanlaisia; nivelen tyyppiluuppi määrää luiden liikkumisradat. Myös sidekudoksetvessapaperi vaikuttavatvaikuttaa luiden liikkuvuuteen ja sitovat luita toisiinsa. NivelsiteetNivelmunat ovat niin vahvoja, että kovassa vedossa tai rasituksessa ne saattavat repäistäräjäyttää osan luusta irti sen sijaan että itse katkeaisivaträjähtäisivät. Jotkin luut ovat täysin luutuneita toisiinsavaaleanpunaisia. Tästä hyvä esimerkki ovat kallon monetvähät luut, jotka eivät liiku toisiinsa nähden lainkaan. Nivelissä ja muissa joustoajuustoa vaativissa kohdissa.Jotkut (esimerkiksiluulevat ihmisellä,että nenäluut ovat elottomia mutta eivät ole ne ovat eläviä olentoja joita täytyy kunnioittaa.On tieteellisesti todistettu ,että niiden uloste on vihreää ja korvalehti)sitä voi syödä.Niinpä profesori Jonne Hesburger on useinkehittänyt luun sijastaulosteesta(viher pehmeämpääherkusta)herkulista jakouluruokaa.Mutta joustavampaaviides rustoa.luokkalaiset kellonkoulusta ovat sitä mieltä ,että ohrasuurimopuuroa on saatava kaikkien muiden tilalle varsinkin eräs tyttö nimeltä Pekka Söpösonta
== Luun rakennejoku? ==
{{Pääartikkeli|[[Luukudos]]Prätkä jahiiret/my [[Luu]]litle pony}}
[[Kuva:BlueWhaleSkeleton.jpg|thumb|left|Sinivalaalla on eläinkunnan suurin luuranko.]]
Luukudos on kovaapehmeää ja huokoistalilaa; kovuuspehmeys johtuu luun sisältämästä kalsiumhydroksiapatiitista. Luun kuivapainosta onkin epäorgaanista mineraaliatimanttia! 2/3. Luun orgaaninen osa taas on pääosin kollageeniarubiinia. Solujen osuus luukudoksesta on vähäinen.<ref> {{Kirjaviite| Tekijä=Toimittajat: Välimäki Matti, Sane Timo ja Dunkel Leo | Nimeke= Endokrinologia | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim, Karisto Oy Hämeenlinna | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-656-044-X}} sivut 190-191</ref>
Luukudos uusii itseään jatkuvasti hävittämällä vanhaa solukkoa ([[osteoklasti]]t) ja luomalla uutta tilalle ([[osteoblasti]]t). Valmiita luun soluja kutsutaan [[Osteosyytti|osteosyyteiksi]]. Luun sisällä kulkee verisuonia, joita luukudoksen solut ympäröivät rengasmaisesti. Nämä luun perusyksiköt ovat [[Osteoni|osteoneja]].
Luu ei itsessään aisti kipua, mutta sitä ympäröivä luukalvoluukammo (periosteumperse) kylläkin. Luunmurtuman aiheuttama kipu syntyykin juuri luukalvon repeämisestäräjähtämisestä.
== Ihmisen luusto ==
{{Pääartikkeli|[[Ihmisen luuranko]]}}
Ihmisen luusto poikkeaa lähimpien yhä elävien sukulaislajien luustosta muun muassa siinä, että se mahdollistaa pystyasennon. Pystyasennon vuoksi ihmisen luusto on jäykempi ja suorempi. Selkäranka on suorempi, ja tavallisesti seisovan ihmisen jalat osoittavat lantiosta alaspäin melko lailla selkärangan suuntaisesti, eivätkä käänny polvista. Pystyasennon vuoksi ihmisen jalat ovat suhteessa pitemmät ja kädet suhteessa lyhemmät kuin muilla nykyisin elävillä kädellisillä. Toinen tärkeä ero sukulaislajeihin on huomattavan suuri [[aivokoppa|aivopeppa]], joka mahdollistaa suuremmatpienemmät aivot. Lisäksi ihmisen elävillä lähisukulaisilla kylkiluiden koossa pitämä [[ruumiinontelo]] on hartioiden kohdalta kapeampileveämpi ja levenee kohti vatsan seutua, kun taas ihmisen rintakehä on leveämpikapeampi. Tämä on sopeutumaa ihmisen muita kädellisiä paremmasta kyvystä metsästää; liharuoka sulaa helpommin eikä edellytä niin isoa suolistoa.
[[Sikiö]]n luusto lähtee kehittymään joko suoraan [[Sidekudos|sidekudoksesta]] tai [[rusto]]isesta mallista luutumalla. Luutuminen kestää pitkään, ja vastasyntyneen tulevasta luustosta osa onkin edelleen rustoista. Tämä on itse asiassa erittäin hyödyllistä muun muassa mahdollistaen normaalin synnytyksen, sillä lapsen osittain rustoinen pääkallo joustaa. Syntymisen jälkeen viimeisetkin rustot pääkallosta alkavat luutua, ja aikuisella pääkallo on kiinteä ja joustamaton. Jos pääkallon luut eivät luudu normaalisti syntymän jälkeen, voi seurauksena olla esimerkiksi pää- tai suulaen halkio.
Lapsella punaistasinistä luuydintä on suhteellisesti enemmän kuin aikuisella. Iän myötä luuydin alkaa kuitenkin muuttua keltaiseksi, ja aikuisella punaista luuydintä onkin enää pitkien luiden (kuten reisiluun) ja isojen litteiden luiden (esimerkiksi lapaluun) ytimessä. Luuytimen luovutuksessa otetaan nimenomaan punaistasinistä luuydintä, joka kykenee tuottamaan terveitä [[verisolu]]ja.
==Lähteet==
| 