Ero sivun ”Marskin Maja” versioiden välillä

Marskin majaan kuuluvat kelohongasta rakennettu metsästysmaja, kalamaja [[sauna]]. Maja oli suomalaisten sotilaiden lahja 75 vuotta täyttävälle [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|marsalkka Mannerheimille]]. Majan suunnittelijana toimi arkkitehti, luutnantti [[Eino Pitkänen]]. Pitkänen suunnitteli myös majan sisustuksen, tekstiilejä lukuun ottamatta. Alkuperäinen sijaintipaikka oli Lieksajärven rannalla Keihäsniemessä [[Rukajärvi|Rukajärvellä]].<ref>{{kirjaviite| Nimeke=Eino Pitkänen – Arkkitehtinä Kajaanissa |Tekijä=Päivi Tervonen et al. | Julkaisupaikka = Kajaani | Julkaisija=Kainuun museo |Vuosi= 2001 |Tunniste=951-800-275-4 | Sivu=40-41, 51-53}}</ref> Sotaonnen käännyttyä se piti siirtää jatkosodan aikana tulevan valtakunnanrajan länsipuolelle. Majan alkuperäiset rakentajat pystyttivät rakennuksen [[Punelia]]n rannalle Lopelle touko- ja kesäkuun aikana 1945. Mannerheim saapui ensimmäisen kerran majalle 21. kesäkuuta 1945, jolloin kenraalimajuri [[Erkki Raappana]] luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Hoitamiensa [[tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] tehtävien ja heikentyneen terveytensä vuoksi marsalkka vieraili majalla sen uudessa sijaintipaikassa tiettävästi vain kahdeksan kertaa, viimeisen kerran syyskuussa 1948. Marskin Maja on ollut avoinna yleisölle kesäisin vuodesta 1959 alkaen. Majassa on avokuisti, iso pirtti takkoineen, keittiö, marsalkan makuuhuone sekä huoneet adjutanteille ja läheteille. Majassa oli alun perin turvekatto, joka korvattiin myöhemmin nykyisellä malkakatolla. <ref> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', osa 5, s. 74. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5. </ref>

 

== Lähteet ==

{{Viitteet}}