Wikipedia

Ero sivun ”Svetlana Aleksijevitš” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+w
+ täydennystä - Valko-Venäjällä sensuroidun journalistiyhdistyksen sivulle viitattut lähde
Rivi 22:
| lapset =
| vanhemmat =
| palkinnot = [[NobelinUseita kirjallisuuspalkinto]]palkintoja (2015)Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Muualta mm.
Kurt Tucholsky-palkinto (Ruotsin PEN, 1996), Ryszard Kapuściński -palkinto kirjallisesta reportaasista (Puola, 2011 ja 2015),
[[Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinto]] (2013), [[Prix Médicis|Prix Médicis essai)]] (Ranska, 2013),
[[Nobelin kirjallisuuspalkinto]] (2015)
| ehdokkuudet =
| uskonto =
| huomioita = [[Neuvostoliiton kirjailijaliitto|Neuvostoliiton kirjailijaliiton]] jäsen 1983.
| huomioita =
}}
 
'''Svetlana Aleksandrovna Aleksijevitš''' ({{k-be|Святлана Аляксандраўна Алексіевіч|Svjatlana Aljaksandrauna Aleksijevitš}}, {{k-ru|Светла́на Алекса́ндровна Алексие́вич|Svetlana Aleksandrovna Aleksijevitš}}; s. [[31. toukokuuta]] [[1948]] [[Ivano-Frankivsk|Stanyslaviv]] (nyk. Ivano-Frankivsk), [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukrainan SNT]], [[Neuvostoliitto]]) on [[Valko-Venäjä|valkovenäläinen]] toimittaja ja kirjailija.<ref name="Kto-est-Kto"/> Hänelle myönnettiin [[Nobelin kirjallisuuspalkinto]] vuonna 2015, Ruotsin akatemian perustelun mukaan "hänen moniäänisistä teoksistaan, kärsimyksen ja rohkeuden monumentista ajassamme".<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2015/ | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 2015 | Sivusto = Nobelprize.org | Viitattu = 8.10.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Svetlana Aleksijevitš syntyi nykyään [[Ivano-Frankivsk]]ina tunnetussa kaupungissa [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa]] 31.toukokuuta 1948. Hänen isänsä oli valkovenäläinen sotilas ja äitinsä ukrainalainen.<ref name="Kto-est-Kto"/><ref name="guardian-8.10.2015"/> Isän sotilaspalveluksen päätyttyä perhe muutti Valko-Venäjälle. Vuonna 19721965 Svetlana Aleksijevitš valmistuikävi koulunsa loppuun [[Valko-VenäjänHomelin valtionyliopistoalue]]en [[Petrykau]]n journalisminpiirin laitokseltaKopatevitšissä. JoHän tätätyöskenteli ennenopettajana hänopettaen työskentelihistoriaa opettajanaja saksan kieltä [[Mazyr]]in piirissä. VuodestaSamalla, vuodesta 1966 lähtien hän työskenteli piirikunnallistenpiirikunnallisen, [[Naroulja]]ssa julkaistun ''Prypjatskaja prauda'' ja-lehden toimituksessa. Vuonna 1972 Svetlana Aleksijevitš valmistui [[Valko-Venäjän valtionyliopisto]]n journalismin laitokselta. Hän siirtyi [[Brest (Valko-Venäjä)|Brest]]issä julkaistavan ''Majak kommunism'' -lehtienlehden toimituksessa,toimitukseen. ja vuodestaVuodesta 1976 lähtien kansallisessa ''Neman''-aikakauslehdessä. Vuodesta 1984 lähtien hänAleksijevitš on kirjoittanut freelance-pohjalta.<ref name="Kto-est-Kto"/>
 
Kirjallisen tuotantonsa hän aloitti vuonna 1975. Ensimmäinen teos valmistui vuonna 1983, mutta sitä ei julkaistu vielä kahteen vuoteen. Kirjailijaa arvosteltiin pasifismista, naturalismista ja neuvostonaisen glorifioinnista. Tuolloin nämä kirjailijaan kohdistetut syytökset olivat erittäin vakavia Neuvostoliitossa. [[Perestroika|Perestroikan]] myötä ensiteos sai erittäin laajan levityksen - yli kaksi miljoonaa kappaletta - paljolti kirjallisuuslehtien kautta.<ref name="Kto-est-Kto"/>
Rivi 38 ⟶ 41:
Aleksijevitš tunnetaan presidentti [[Aljaksandr Lukašenka|Lukašenkan]] sisä- ja ulkopolitiikan arvostelijana.<ref name="Kto-est-Kto"/> Valtiollisen painostuksen seurauksena hän muutti vuonna 2000 ulkomaille ja asui runsas kymmenen vuotta [[Italia]]ssa, [[Pariisi]]ssa (Ranskassa), [[München]]issä (Saksassa) ja [[Ruotsi]]ssa. Hänet palkittiin useassa maassa. Kirjailija olikin ennen Nobel-palkintoa tunnettu uudemmasta tuotannostaan paremmin ulkomailla kuin kotimaassaan. Vuonna 2013 kirjailija palasi Valko-Venäjälle. <ref name="guardian-8.10.2015"/><ref name="Kto-est-Kto"/>
 
Aleksijevitšin pääteokset pohjautuvat laajoihin haastatteluihin. Hän haastattelee teosta varten yleensä 400–700:aa ihmistä ja valmistelee teosta 3–4 vuotta.<ref name="KolmeKertomusta"/><ref name="SvetlanaA-belajouralists"/>
__NOTOC__
==Teokset==
Rivi 50 ⟶ 53:
 
Pitkän tauon jälkeen yksityinen Lohvinau-kustantamo julkaisi teoksen:<ref name="tut.by-8.10.2015"/>
* ''Tšas second-hand'' (2013,kanets ’Kierrätettytšyrvonaha aika’tsalaveka канец чырвонага чалавека)' (2013; ISBN 978-5-9691-1129-5)
 
=== Suomennetut teokset ===
Rivi 60 ⟶ 63:
 
<ref name="KolmeKertomusta">{{Kirjaviite | Tekijä =Liski, L. | Luku = Kolme kertomusta valkovenäläisestä nykykirjallisuudesta | Vuosi = 2009| Sivu = 316–346 | Selite = Toimittanut A. Luukkanen | Nimeke=Tuntematon Valko-Venäjä| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Edita Prima Oy |Isbn=978-951-37-5445-7 }}</ref>
 
<ref name="SvetlanaA-belajouralists">{{Verkkoviite | osoite = http://belarusforjournalists.info/page_svetlana_alexievich_writer| nimeke = Svetlana Alexievich, Writer| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = belarusforjournalists.info| viitattu = 26.1.2014| kieli = {{en}} }} {{404}}</ref>
 
<ref name="Kto-est-Kto">{{Verkkoviite | osoite = http://who.bdg.by/obj.php?kod=262| nimeke = Aleksijevitš Svetlana Aleksandrovna | tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Kto est Kto v Respublike Belarus (Who is Who in Belarus)| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = who.bdg.by | viitattu = 9.10.2015| kieli = {{ru}} }}</ref>
Rivi 72 ⟶ 73:
{{Commonscat-rivi|Svetlana Alexievich}}
{{Nobelin kirjallisuuspalkinto}}
{{käännös|Työhistoriaa täsmennetty ru-wikin artikkelin [[https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B8%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87,_%D0%A1%D0%B2%D0%B5%D1%82%D0%BB%D0%B0%D0%BD%D0%B0_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0]] pohjalta: toimittaja- ja opettajauran täsmennystä}}
 
{{AAKKOSTUS:Aleksijevits, Svetlana}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Svetlana_Aleksijevitš”