Ero sivun ”Schmalkaldenin sota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty luokka |
malline |
||
Rivi 1:
{{Taistelu
[[Kuva:Moritz_Sachsen.JPG|thumb|Saksin herttua [[Morits]].]]▼
| nimi = Schmalkaldenin sota
| osa_sotaa =
| kuva = Carlos_V_en_Mühlberg,_by_Titian,_from_Prado_in_Google_Earth.jpg
| päivämäärä = 1546–1555
| paikka = [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]]
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset = Schmalkaldenin liitto hajosi
| lopputulos = [[Augsburgin uskonrauha]]
| taistelija1 = [[Schmalkaldenin liitto]]
| taistelija2 = [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]
| komentaja1 =
| komentaja2 =
| vahvuus1 =
| vahvuus2 =
| tappiot1 =
| tappiot2 =
| huomautus =
| muut_taistelut =
}}
'''Schmalkaldenin sota''' käytiin [[1546]]–[[1555]] keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]:n ja Saksan protestanttisten ruhtinaiden muodostaman [[Schmalkaldenin liitto|Schmalkaldenin liiton]] välillä. Sota päättyi Augsburgin valtiopäivillä [[1555]] solmittuun [[Augsburgin uskonrauha]]an. Schmalkaldenin sota lasketaan yhdeksi varsinaisista uskonsodista, muut olivat Ranskan [[hugenottisodat]], [[Alankomaiden vapaussota]] ja [[kolmikymmenvuotinen sota]] Saksassa.
▲[[Kuva:Moritz_Sachsen.JPG|thumb|left|150px|Saksin herttua [[Morits]].]]
Schmalkaldenin liitto oli perustettu jo vuonna 1531, mutta suora sotilaallinen yhteenotto keisari Kaarle V:n ja liiton välillä vältettiin aina vuoteen 1546 asti. Aikaisemmin italialaissodat ja turkkilaiset olivat Kaarlen suurimmat uhkakuvat, mutta kun 1544 solmittiin [[Crépyn sopimus]] Ranskan kuningas [[Frans I (Ranska)|Frans I:n]] kanssa, vapautuivat Kaarlen voimavarat Schmalkaldenin liittoa vastaan. Sopimus myös purki aikaisemman Ranskan ja protestanttien välisen liiton. Myös välirauha turkkilaisten kanssa solmittiin. Lisäksi Kaarlen onnistui solmia salainen liittosopimus protestanttisen Saksin herttua [[Morits]]in kanssa.
Sotatoimet alkoivat kesällä 1546, kun Schmalkaldenin liiton armeija operoi Etelä-Saksassa. Syksyyn mennessä keisari kokosi oman armeijansa ja kohtasi liiton armeijan [[Ingolstadt]]issa.
▲[[Kuva:Carlos_V_en_Mühlberg,_by_Titian,_from_Prado_in_Google_Earth.jpg|thumb|Keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] [[Mühlbergin taistelu]]ssa. ''([[Tizian]]in maalaus, 1548)'']]
Kun liiton armeija operoi etelässä, Morits otti tilaisuudesta vaarin ja hyökkäsi serkkunsa [[Saksi (alue)|Saksi]]n [[vaaliruhtinas]] [[Juhana Fredrik]]in maihin. Yllätetty vaaliruhtinas marssi johtamansa liiton armeijan kanssa pohjoiseen lyödäkseen Moritsin ja vallatakseen maansa takaisin. Kaarle V seurasi perässä oman keisarillisen armeijansa kanssa. Keisarin armeija vahvistui nopeasti: ensiksi keisarin veljen arkkiherttua Ferdinandin armeijalla, ja myöhemmin vielä Moritsin armeijalla. Keisari löi liiton armeijan täydellisesti [[Mühlbergin taistelu]]ssa 24. huhtikuuta 1547. Juhana Fredrik jäi vangiksi ja Morits sai tavoittelemansa vaaliruhtinaan arvon ja Juhana Fredrikin maat.
| |||