Versio 26. heinäkuuta 2015 kello 18.34 muokkaa Makele-90 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 514 muokkausta w korjaus ← Vanhempi muutos		Versio 4. lokakuuta 2015 kello 13.25 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 732 muokkausta väliotsikko, pari lisäystä Uudempi muutos →
Rivi 6: Salomonkadun itäpää kulkee Paasikiven aukion (entisen Arkadianaukion) reunaa pitkin, ja aukiolla sijaitsee [[Harry Kivijärvi\|Harry Kivijärven]] suunnittelema [[Juho Kusti Paasikivi\|Paasikiven]] muistomerkki [[Itä ja Länsi (veistos)\|Itä ja Länsi]]. Salomonkadun varressa sen eteläreunassa on Narinkkatorin lisäksi myös kaksi pienempää katuaukiota, Mauno Koiviston aukio Narinkkatorin sekä Tennispalatsin aukio. Rakennukset Salomonkadun varrella ovat pääasiassa liiketaloja, vain sen länsipäässä on myös asuinrakennuksia. Liiketaloista vanhin on Paasikiven aukion reunalla sijaitseva, vuonna 1913 valmistunut suuri punatiilinen rakennus, jossa [[Sergei Nikolajeff]] tuolloin avasi yhden Suomen ensimmäisistä autokaupoista. Vuodesta 1918 lähtien talo toimi [[Hankkija]]n pääkonttorina, kunnes [[Alko]]n [[eläkesäätiö]] osti sen vuonna 1973 ja sen alakerrassa avatiin Alkon suurin myymälä.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://vuosikertomus2012.alko.fi/80-vuotta-yhdessa/arkadian-talon-sata-varikasta-vuotta \| Nimeke = Arkadian talon sata värikästä vuotta \| Julkaisija = Alko \| Viitattu = 2.1.2014}}</ref> Välittömästi tämän ns. [[Hankkijan talo]]n länsipuolella sijaitsi aikoinaan [[Maanviljelijäin Maitokeskus\|Maanviljelijäin Maitokeskuksen]] rakennusryhmä, joka purettiin vuonna 1973 ja paikalle rakennettiin nykyaikainen liike- ja toimistotalo, nykyiseltä nimeltään Innotalo. Innotalon ja Fredrikinkadun välissä Salomonkadun pohjoissivustalla sijaitsevat lyhyiden sivukatujen toisistaan erottamina 1980-luvulla valmistuneet [[Hotelli Presidentti]] ja [[Graniittitalo]] sekä 1930-luvulla rakennettu [[Tennispalatsi]]. Kadun eteläpuolella on [[Kampin keskus]], johon liittyviä liiketiloja on kadun allakin. Fredrikinkadun länsipuolella Salmonkadun varressa ovat 1950-luvulla rakennettu [[Autotalo]] sekä [[Kampin metroasema]]n paviljonki, jonka edessä ovat [[Kannelmäki\|Kannelmäkeen]] ja [[Malminkartano]]on liikennöivien linja-autojen päätepysäkit.▼ Salomonkadun länsiosan alla on joukkoliikennetunneli, jota pitkin [[Länsiväylä]]ä pitkin kulkevat lähiliikenteen linja-autot kulkevat Kampin keskuksen yhteydessä olevaan terminaaliin. Tunnelin toisesta päästä johtaa ajoramppi Lapinrinteelle, joka johtaa Salomonkadun päästä Ruoholahdenkadulle. ==Rakennukset== ▲Rakennukset Salomonkadun varrella ovat pääasiassa liiketaloja, vain sen länsipäässä on myös asuinrakennuksia. Liiketaloista vanhin on Paasikiven aukion reunalla sijaitseva, vuonna 1913 valmistunut ~~suuri~~ punatiilinen ~~rakennus~~[[Hankkijan talo]], jossa [[Sergei Nikolajeff]] tuolloin avasi yhden Suomen ensimmäisistä autokaupoista. Vuodesta 1918 lähtien talo toimi [[Hankkija]]n pääkonttorina, kunnes [[Alko]]n [[eläkesäätiö]] osti sen vuonna 1973 ja sen alakerrassa avatiin Alkon suurin myymälä.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://vuosikertomus2012.alko.fi/80-vuotta-yhdessa/arkadian-talon-sata-varikasta-vuotta \| Nimeke = Arkadian talon sata värikästä vuotta \| Julkaisija = Alko \| Viitattu = 2.1.2014}}</ref> Välittömästi ~~tämän ns. [[Hankkijan talo]]n~~sen länsipuolella sijaitsi aikoinaan [[Maanviljelijäin Maitokeskus\|Maanviljelijäin Maitokeskuksen]] rakennusryhmä, joka purettiin vuonna 1973 ja paikalle rakennettiin [[Patentti- ja rekisterihallitus\|Patentti- ja rekisterihallituksen]] nykyaikainen liike- ja toimistotalo, nykyiseltä nimeltään Innotalo. Innotalon ja Fredrikinkadun välissä Salomonkadun pohjoissivustalla sijaitsevat lyhyiden sivukatujen toisistaan erottamina 1980-luvulla valmistuneet [[Hotelli Presidentti]] ja [[Graniittitalo]] sekä 1930-luvulla rakennettu [[Tennispalatsi]]. Kadun eteläpuolella on [[Kampin keskus]], johon liittyviä liiketiloja on kadun allakin, sekä pitkään linja-autoaseman käytössä ollut entinen kasarmirakennus. Fredrikinkadun länsipuolella Salmonkadun varressa ovat 1950-luvulla rakennettu [[Autotalo]] sekä [[Kampin metroasema]]n paviljonki, jonka edessä ovat [[Kannelmäki\|Kannelmäkeen]] ja [[Malminkartano]]on liikennöivien linja-autojen päätepysäkit. == Historia == Rivi 15 ⟶ 16: Nykyisen Salomonkadun itäpään paikkeilla sijaitsi 1800-luvulla puukujanne, joka johti [[Turun kasarmi (Helsinki)\|Turun kasarmin]] ja [[Arkadia-teatteri]]n välitse silloisen Läntisen Henrikinkadun (nykyisen Mannerheimintien eteläosa) päästä nykyisen Narinkkatorin ja Hotelli Presidentin paikkeilla sijainneelle sotaväen harjoituskentälle.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Kaija Nenonen, Kirsti Toppari \| Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita \| Sivu = 355 \| Painos = 8. \| Luku = Helsingin kartta vuodelta 1974 \| Julkaisija = Helsingin sanomat \| Vuosi = 1998 \| Tunniste = ISBN 951-9134-69-7}}</ref> Puurivistön muut puut kaatuivat ilmeisesti Helsingissä [[28. elokuuta]] [[1890]] riehuneessa [[Hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890\|myrskyssä]], mutta jäljelle jäi vuonna 1830 istutettu [[salava]], joka myöhemmin tuli tunnetuksi "[[Lasipalatsin salava]]na",<ref name=Piilipuu10>{{kirjaviite \| Tekijä = Kristina Rive \| Nimeke = Vanhan piilipuun alla \| Sivu = 10 \| Luku = Vanhan luonnonmuistomerkin eli piilipuun tarina \| Kirjoittaja = Camilla von Bonsdorff \| Julkaisija = Helsingin kaupungin rakennusvirasto \| Vuosi = 2004 \| Tunniste = ISBN 952-473-350-1 \| www = http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Vanhan_piilipuun_alla.pdf}}</ref> ja sitä on usein sanottu Helsingin kuuluisimmaksi puuksi.<ref name=Piilipuu12>{{kirjaviite \| Tekijä = Kristina Rive \| Nimeke = Piilipuun pitkät jäähyväiset \| Sivu = 13 \| Luku = Vanhan luonnonmuistomerkin eli piilipuun tarina \| Kirjoittaja = Pertti Mustonen \| Julkaisija = Helsingin kaupungin rakennusvirasto \| Vuosi = 2004 \| Tunniste = ISBN 952-473-350-1 \| www = http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Vanhan_piilipuun_alla.pdf}}</ref> Puu jäi myöhemmin keskelle Salomonkadun ajorataa, mutta vuonna 1924 se rauhoitettiin [[luonnonmuistomerkki]]nä<ref name=Piilipuu12 /> ja ympäröitiin myöhemmin rautaisella aidalla. Se kaatui myrskyssä 29. joulukuuta 2003<ref name=Piilipuu12 />, Sitä ennen siitä oli kuitenkin otettu [[pistokas\|pistokkaita]], ja sen yhdestä pistokkaasta otettu pistokas istutettiin kaatuneen salavan entiselle paikalle Paasikiven aukion reunaan.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/42987-lasipalatsin-uusi-salava-istutetaan-tana-kevaana \| Nimeke = Lasipalatsin uusi salava istutetaan tänä keväänä \| Julkaisija = Helsingin uutiset \| Ajankohta = 12.3.2011 \| Viitattu = 2.1.2014}}</ref> Salomonkatu sai nimensä vuonna 1906 [[Töölö]]n asemakaavan vahvistamisen yhteydessä. Vuonna 1909 nimi muutettiin muotoon Salomoninkatu, mutta vuonna 1928 se palautettiin nykyiselleen.<ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Helsingin kadunnimet \| Sivu = 133 \| Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta \| Vuosi = 1970}}</ref> Alkuperäisen asemakaavan mukaan Salomonkatu ulottui vain nykyiseltä Mannerheimintieltä Olavinkadulle,<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://ptp.hel.fi/kaavat/447.pdf \| Nimeke = Plan till utvidgning af Helsingfors stad emot nordvest (Kartta Helsingin kaupungin luoteisesta laajennuksesta) \| Julkaisija = Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu \| Viitattu = 2.1.2014}}</ref> mutta vuonna 1938 vahvistetun asemakaavan mukaan sitä jatkettiin Malminkadulle saakka.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://ptp.hel.fi/kaavat/1808.pdf \| Nimeke = Asemakaavan muutos koskeva kortteleita n:o 179, 215, 216 ja 217 sekä asemakaavamääräyksen vahvistaminen tonteille n:o 10 ja 11 Malminkadun varrella korttelissa N:o 154 sekä tontille N:o 36 korttelissa N:o 162 Helsingin kaupungin IV kaupunginosassa \| Julkaisija = Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu \| Viitattu = 2.1.2014}}</ref>

Ero sivun ”Salomonkatu” versioiden välillä