Ero sivun ”Hoosean kirja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki doesn't exist
stilisointia; heprealainen nimi vaihdettu "profeetta Hooseasta" "Hoosean kirjaan"
Rivi 1:
{{Raamatun kirjat}}
 
'''Hoosean kirja''' ({{k-he|הושעספר הנביאהושע}}) on yksi [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 28. ja [[juutalaisuus|juutalaisten]] [[Tanakh]]in [[Nevi'im]]in kymmenes kirja. Kirja on pisin niistä profeetallisista kirjoista, jotka kirjoitettiin ennen [[Babylonin vankeus|Babylonin vankeutta]].
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Duccio di Buoninsegna 063.jpg|thumb|left|160px|Profeetta Hoosea.]]
 
[[Hoosea]] profetoi [[Israelin kuningaskunta|Israelin kuningaskunnassa]] kuningaskunnan historian synkimmän ja melankolisimman vaiheen aikana, kun se kukistui 700-luvulla eaa. Kirjan alussa luetellaan sen tapahtumien sijoittuvan [[Juudan kuningaskunta|Juudan]] kuninkaiden [[Ussia]]n, [[Jotam]]in, [[Ahas|Ahaan]]in ja [[Hiskia]]n, jasekä Israelin kuninkaan [[Jerobeam]]in aikaan. Hoosea oli siis [[Jesaja]]n aikalainen.
 
Hoosean elinaikana Israelin kuningaskunnan kuninkaat, heitä tukeneet ylimykset ja papit olivat jättäneet kansan tilaan, jossa he luopuivat Jumalan Mooseksen kirjoissa antamasta laista. Ihmisten synnit, mukaan lukien pappien ja hallitsijoiden synnit, saisaivat aikaan suuren kansallisen katastrofin. Kirjassa mainittuja ja kritisoituja syntejä olivat muun muassa epäjumalien palvominen, epäpyhyys, murhat, haureus, väärät valat ja varkaudet. Epäjumalista palvottiin erityisesti [[Baal]]ia, [[kanaan]]ilaista hedelmällisyyden jumalaa. Muut synnit seurasivat tästä. Hoosea, kuten muutkin 700-luvun eaa. profeetat, julisti, että jos kansa ei luovu synneistään, Jumala sallii valtakunnan tuhoutua, ja kansa viedään vankeuteen [[Assyria]]an, seudun tuon ajan suurimpaan valtioon.
 
Assyria valtasikin [[Samaria]]n, Israelin kuningaskunnan pääkaupungin, vuonna [[722 eaa.]] Kaikki ylimmän luokan jäsenet ja monet tavallisestakin kansasta otettiin sotavengeiksisotavangeiksi ja vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
 
== Sisältö ==
Rivi 16:
Kirjan keskeisin teema on, että Jumala rakastaa Israelia aivan kuten mies rakastaa vaimoaan. Tätä kuvataan Hoosean oman avioliiton vertauskuvalla.
 
Tämän teeman lisäksi kirjassa ovat kaksoisteemana Israelin kansan synnit ja tulossa oleva rangaistus synneistä. Vaikka Jumala rakastaakin Israelia, Israel ei ole palannut tähän rakkauteen. Tämän osoittivat koko ajan jatkunut epäjumalien palvonta sekä muut rikokset, kuten väkivalta ja seksuaaliset rikokset. Koska Israel ei ollut palannut Jumalan rakkauteen, Jumala karkottaisi heidät luotaan pakkosiirtolaisuuteen, aivan kuten Hoosea karkotti oman vaimonsa.
 
Tästä seuraa neljäs teema, Israelin palauttaminen maanpaosta. Maa tullaan valloittamaan, ja kansa tullaan lähettämään pakkosiirtolaisuuteen — mutta jotkut tulevat palaamaan ja rakentamaan maan jälleen kerran. Jumala tulee ottamaan kansan omakseen ja kansa tulee olemaan uskollinen hänelle heidän Jumalanaan.
 
Sisällöltään kirja voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää luvut 1-31–3, ja se kuvaa symbolisesti Israelin kansan harjoittamaa epäjumalanpalvontaa. Hoosea nai Jumalan käskystä [[prostituutio|prostituoidun]]: "Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia".<ref>{{Raamatunpaikka|Hoos. 1:2}}</ref> Avioliiton ja haureuden vertauskuvat ovat Vanhassa testamentissa yleisiä kuvatessakuvattaessa Jumalan ja Israelin kansan välisiä suhteita. <!--Here we see the apostasy of Israel and their punishment, with their future repentance, forgiveness, and restoration.-->
 
Toinen osa sisältää luvut 4-144–14. Se on yhteenveto Hoosean saarnoista, jotka ovat täynnä tuomitsemista, uhkailuja, kehotuksia ja lupauksia.
<!--
The unique contribution of Hosea is the extended allegory of marriage given in chapters 1-3. While a few commentators believe this section to be entirely symbolic, most believe that the events described did occur.