Ero sivun ”Hikikomori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-wl, lause pois |
ei keskustelua merkittävyydestä sitten 2007; lähde |
||
Rivi 1:
{{lähteetön
[[Tiedosto:Hikikomori , Hiasuki, 2004.jpg|pienoiskuva|Japanilainen hikikomori|300px]]
'''Hikikomori''' ({{k-ja|引き篭もり|hikikomori}}, "eristyksiin vetäytyvä") on [[japani]]lainen termi, jolla viitataan sosiaalisesta elämästä täysin vetäytyviin henkilöihin ja tähän vetäytymisilmiöön. Termin kehitti ilmiöön perehtynyt japanilainen psykologi [[Tamaki Saitō]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074192256 | Nimeke = Hikikomorit hämmentävät Japanissa | Julkaisija = Turun Sanomat | Ajankohta = 2006}}</ref> Hikikomori-ilmiö on todennäköisesti ollut olemassa pidemmän aikaa, mutta on pysynyt piilossa. Japanissa on arvioitu olevan kymmeniä ja jopa satoja tuhansia hikikomoreita. Termiä hikikomori käytetään Japanissa virallisissa yhteyksissä vain äärimmäisistä tapauksista, mutta puhekielessä hikikomori voi tarkoittaa miltei ketä tahansa, joka lyhyeksikin aikaa vetäytyy omiin oloihinsa ja välttelee sosiaalisia kontakteja.
Rivi 51:
==Ilmiön vastineet Japanin ulkopuolella==
Vaikka hikikomorit ovatkin nimenomaan japanilainen ilmiö, on myös muualla samantyyppisiä yhteiskunnan normeja rikkovia ryhmiä. Lähinnä vastaavia tapauksia on havaittavissa [[Etelä-Korea]]ssa, [[Taiwan]]issa ja [[Hongkong]]issa, joissa on samanlaiset vaativat, suorituspaineita aiheuttavat koulutusjärjestelmät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nytimes.com/2006/01/15/magazine/15japanese.html| Nimeke = Shutting Themselves In | Julkaisija = New York Times}}</ref><ref name="verkkouutiset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Hikikomori%20-%201-5618 | Nimeke = Hikikomori - "Kotiin piiloutuja"| Julkaisija = Verkkouutiset |Ajankohta =6.7.2013| Viitattu= 29.9.2015}}</ref>
Hikikomorien oireet eivät ole ainutlaatuisia Japanille tai sen koulutusjärjestelmälle, vaan sopivat hyvin yhteen kliinisen masennuksen kuvauksen kanssa. Masennus voi vaikuttaa sosiaalisuuteen, jos henkilö alkaa uskoa, etteivät muut halua hänen seuraansa. Länsimaissakin koulukiusaaminen ja sosiaalinen paine voivat johtaa masennukseen ja eristäytymiseen, mutta täydellinen eristäytyminen on poikkeuksellista.
| |||