Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Opintojen rahoitus ja sijoittuminen työelämään: Yliopistoilla on omat tutkijakoulunsa, kun akatemia lopetti omansa |
→Historia: Onko asialle lähdettä vai onko kyseessä pelkkä huhu? |
||
Rivi 10:
Viime vuosisadan alussa perustetut [[Teknillinen korkeakoulu]] ja [[Helsingin kauppakorkeakoulu]] toivat uusia koulutusaloja ja nimikkeitä jatko-opintojen piiriin. Myöhemminkin alojen eriytyminen on johtanut uusiin tohtorin tutkintonimikkeisiin. On kuitenkin huomattava, että tohtorin (ja lisensiaatin) tutkintonimikkeissä vaihtelua on vähemmän kuin alemmissa tutkinnoissa. Esimerkiksi niin [[diplomi-insinööri]]t kuin [[arkkitehti|arkkitehditkin]] opiskelevat tekniikan tohtoreiksi. Samoin kaikki [[luonnontiede|luonnontieteilijät]] ja [[humanistiset tieteet|humanistit]] valmistuvat filosofian tohtoreiksi.
Lisensiaatin tutkintonimike viittaa lisensiaatin oikeuteen (lisenssiin) väitellä suorittamatta ylimääräisiä opintoja. Aina 1950-luvun alkuun saakka lisensiaatin tutkinto oli vapaaehtoinen, mutta tällöin se asetettiin pakolliseksi, ennen väitöskirjaa suoritettavaksi välitutkinnoksi. Myöhemmin lisensiaatintutkinnon pakollisuudesta luovuttiin
Tohtorin arvo oli 1970-luvulle saakka nimenomaan arvonimi, ei varsinainen tutkinto. Tiedekunta myönsi väitelleelle tohtorin arvon. Vasta koulutuspolitiikan kehittyminen sai aikaan sen, että on siirrytty ymmärtämään tohtorius tutkintona, mikä on mahdollistanut keskitettyjen säännösten antamisen.
| |||