Ero sivun ”Pontikka” versioiden välillä

21 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
[[Tiedosto:Former moonshiner John Bowman explaining the workings of a moonshine still American Folklife Center.jpg|pienoiskuva|Entinen pontikankeittäjä John Bowman esittelee museossa pontikkapannun toimintaa vuonna 1996]]
'''Pontikka'''ES on tavallisesti [[vilja]]sta tai [[sokeri]]sta [[Käyminen|käyttämällä]] ja [[Tislaus|tislaamalla]] valmistettua kotitekoista [[viina]]a.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Prosessia on perinteisesti kutsuttu ''viinan polttamiseksi''. Viime vuosina on myös pienteollisesti valmistettua viinaa myyty Suomessa pontikan nimellä. Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien. Etenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai [[peruna]]sta. Valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa.
 
Sana pontikka tulee mahdollisesti [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisestä]] sanasta ''pontak'', joka [[1700-luku|1700-luvulla]] tarkoitti [[Ranskan kieli|ranskalaista]] pontaque-nimistä [[bordeaux]]-[[viini]]ä<ref>http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2001-07-21,104:10:77036,1:0:0:0:0:0:</ref>. Toisten lähteiden<ref>Toivo Pöysä, Götha ja Reima Rannikko; Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä; Otava 1982; ISBN 951-1-07051-7, 9789511070511</ref> mukaan ranskalainen alkujuuri olisi Pontacq tai Pontet-Canet, mikä on sikäli uskottavaa, että ensiksi mainitun niminen kylä sijaitsee Ranskan Pyreneillä Lamarque-Pontacqin kunnassa ja toinen on arvostettu punaviinitila Pauillacin kunnassa Bordeaux’n alueella. Pontacq ei kylläkään ole erityisen tunnettu viinistään, mutta sen mainitaan olleen keltaista ja makeaa. Pontaque -nimistä viiniä ei nykyään tunneta, mutta se mainitaan ainakin [[Carl von Linné]]n kirjeenvaihdossa<ref>Bref och skrifvelser af och till Carl von Linné (1912), Fries, Theodor Magnus ja Hulth, J. M., Aktiebolaget Ljus, Tukholma 1912</ref>.
Ilta-Sanomat raportoi 26. heinäkuuta 2011, että pontikan keitto on Suomessa nykyään lähes tyrehtynyt, ja sitä harjoitetaan nykyään enää lähinnä harrastusmielessä. Syynä tähän esitetään toisaalta maaseudun rakennemuutos, toisaalta laillisen alkoholin saatavuuden helppous ja hintataso ja toisaalta yleinen elintason nousu. Pontikan valmistusta ei enää pidetä alkoholipoliittisena ongelmana.
 
== PontikanESA valmistaminen ==
[[Tiedosto:Moonshining - Kentucky - Revenue Men - Project Gutenberg 13181.jpg|thumb|”Moonshinen” eli laittoman kotipolttoisen viinan keittopaikka [[Kentucky]]ssä Yhdysvalloissa vuonna 1911.]]
Viinan tislaus perustuu pääosin siihen, että [[etanoli]]n kiehumispiste (78,4 [[Celsiusaste|°C]]) on selvästi alhaisempi kuin [[Vesi|veden]] (100&nbsp;°C). Tällöin tislaamalla voidaan erottaa lähes puhdasta alkoholia jopa yksinkertaisin välinein.
Pontikan perusraaka-aineena käytetään perinteisesti viljasta valmistettuja maltaita, mutta myös peruna, marjat ja jopa jäkälät kelpaavat. Pontikkaa valmistettaessa tehdään ensin [[mäski]], eli veden, hiivan, sokerin ja maltaiden seos, jonka annetaan käydä. Käymisen tuloksena sokerista (C<sub>6</sub>H<sub>12</sub>O<sub>6</sub>) tulee reaktiotuotteina etanolia (C<sub>2</sub>H<sub>5</sub>OH) ja hiilidioksidia (CO<sub>2</sub>). Käymisprosessin jälkeen mäskistä erotetaan tislaamalla alkoholia, jota edelleen tislaamalla tisle väkevöityy, toisin sanoen sen alkoholipitoisuus kasvaa. Niin sanotun kolmesti kirkastetun eli kolme kertaa tislatun pontikan alkoholipitoisuus voi olla jopa 96 [[tilavuusprosentti|til-%]]. Tätä korkeammaksi alkoholipitoisuutta ei saada perinteisillä tislausmenetelmillä, sillä tässä suhteessa etanoli muodostaa veden kanssa [[Atseotrooppinen seos|atseotrooppisen seoksen]].
 
=== PontikanESAN valmistamisen vaaroja ===
Miedon alkoholijuoman (≤22%) valmistaminen käymisteitse on tietyissä tapauksissa laillista omaan käyttöön (esimerkiksi viinin valmistus)<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941344 Asetus 22.12.1994/1344 §5] Finlex</ref>, mutta siitä ei saa tislata alkoholia ilman erityistä lupaa. Pontikan keitto kotioloissa voi olla terveydelle vaarallista ilman asianmukaisia laitteita ja osaamista. Paitsi että viinan tislaaminen on laitonta toimintaa, asiantuntemattomalle on vaarana käymisprosessissa spontaanisti muodostuneen [[metanoli]]n rikastuminen lopputuotteeseen; koska metanolin kiehumispiste on 65&nbsp;°C, se tislautuu alkuvaiheessa etanolia suuremmassa suhteessa. Metanoli on myrkyllistä ja voi pieninä määrinä juotuna sokeuttaa, runsaammin nautittuna tappaa. Perinteisesti ensimmäiset tisleet on heitetty pois juuri metanolipitoisuuden takia. Lisäksi valmistuksessa on olemassa useita onnettomuusriskejä jotka tulisi ottaa huomioon, kuten esimerkiksi tulipalo- ja räjähdysriski sekä vesivahingon mahdollisuus.
 
Rekisteröitymätön käyttäjä