Ero sivun ”10. divisioona (talvisota)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p clean up, typos fixed: ttin → ttiin using AWB |
→Puna-armeijan tavoitteet ja joukot Karjalan kannaksella talvisodassa: Kirjoitusvirheen korjaus noib->noin |
||
Rivi 61:
[[Puna-armeija]]n [[Karjalan kannas|Karjalankannaksella]] toimineiden joukkojen tavoitteena oli [[Talvisota|talvisodan]] aikana lyödä [[Suomen puolustusvoimat]] taistelualueellaan. Hyökkäyksen painopisteeksi oli määrätty [[Viipuri]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Leningradin]] välisen rautatien suunta.<ref name="jarventaus50">Jorma Järventaus jne.: "Suomi sodassa" s.50</ref>
Talvisodan alkaessa Karjalankannaksella hyökkäsi Suomen alueelle [[Neuvostoliiton 7. armeija]], jota komensi 2. luokan armeijakomentaja V. Jakovlev. 7. armeijaan kuului sodan alkaessa yhteensä yhdeksän [[Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodassa|divisioonaa]] ja panssariarmeijakunta. Alueelle oli siis ilmeisesti keskitetty lähes 200 000 miestä, noin 1 500 panssaroitua ajoneuvoa sekä
Joulukuun 1939 aikana [[Neuvostoliiton pääsotaneuvosto]] totesi Puna-armeijan kärsineen merkittäviä tappiota ja epäonnistuneen Suomen valtaamisessa lyhyessä ajassa (kuten ennakkoon oli arveltu). Pääsotaneuvosto arvioi tehdyiltä suunnitelmilta puuttuneen todellisuuspohjan ja totesi suomalaisten puolustuskykyä aliarvioidun merkittävästi. Tästä syystä pääsotaneuvosto päätti perustaa Suomea vastaan uuden, Luoteisen rintaman, jolle annettiin käytettäväksi merkittävä määrä [[Neuvostoliiton divisioonat talvisodassa|uusia joukkoja]]. Helmikuussa 1940 Kannaksella hyökkäsi lisäkeskitysten jälkeen noin 600 000 miestä, 1 200–1 400 panssaroitua ajoneuvoa, joita tuki lähes 4 000 tykkiä ja kranaatinheitintä. Kaikkiaan alueella laskettiin toimivan noin 25 divisioonaa.<ref>Jorma Järventaus jne.: "Suomi sodassa" s.50-51</ref>
| |||