Ero sivun ”Vatjalaiset” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuressaare |
|||
Rivi 22:
==Tutkimus==
Ensimmäisenä vatjalaiset kuvaili tieteelle [[narva]]lainen pappi Fr. L. Treffurt vuonna 1783. Vuonna 1856 [[August Ahlqvist]] julkaisi vatjan kieliopista 90-sivuisen kirjan ''Wotisk grammatik''. [[Paul Ariste]] julkaisi oman vatjankielen kielioppinsa vuonna 1948. Ariste kokosi tämän teoksen ohella 5 639 sivua ja 23 nidettä käsittävän teoksen Vatjan etnologia, joka sisältää päiväkirjoja, kansatieteellisiä esineitä ja 44 100 sanalippua
Tähän [[Tarto]]n kirjallisuusmuseossa on 13,5 tuntia vatjalaisia nauhoituksia. [[Viron kansallismuseo]]n kokoelmissa on 206 vatjalaista esinettä. Esineitä on myös kansatieteellisissä museoissa muun muassa Pietarissa, [[Kuressaare]]ssa, Helsingissä ja Riiassa.<ref name="HHK">{{Kirjaviite | Tekijä = Mauno Jokipii | Nimeke =Itämerensuomalaiset - Heimokansojen historiaa ja kohtaloita | Vuosi = 1995| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija = | Tunniste =ISBN 9519362800 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.5.2010 | Kieli = }}</ref> ==Historia==
|