Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎SVUL siirtyy erikoisliittorakenteeseen: Täydennystä 1930-luvun SVUL & TUL - yhteistyöstä
Rivi 42:
 
Erikoisliittoratkaisuun päädyttiinkin vuodesta 1932 alkaen, jolloin SVUL:iin liittyivät yleisurheilua edustava [[Suomen Urheiluliitto|Urheiluliitto]], [[Suomen Voimisteluliitto|Voimisteluliitto]], [[Suomen Hiihtoliitto|Hiihtoliitto]], [[Pesäpalloliitto]], [[Suomen Painiliitto|Painiliitto]], Poikaurheiluliitto ja [[Suomen Pyöräilyunioni|Pyöräilyliitto]]. Ajankohtaa voidaan pitää myös merkkipaaluna, sillä tähän ajankohtaan liittyy uuden urheilujohtajasukupolven esiinmarssi SVUL:n ja sen alaisiin lajiliittoihin.
 
==== Olympialaiset Suomeen - SVUL:n ja TUL:n yhteistyö ====
SUL:n puheenjohtaja silloinen Kallion hallituksen oikeusminisetri Urho Kekkonen esitti eduskunnassa marraskuussa 1936 toivomuksen, että TUL voisi sopia SVUL:n kanssa yhteistoiminnasta. Tätä voidaan pitää lähtölaukaksena TUL:n ja SVUL:n vuoden 1940 olympialaisia koskevan yhteistyön rakentamisesssa.
 
TUL:n entinen puheenjohtaja [[Toivo Wilppula|T. H. Vilppula]] ja SVUL:n puheenjohtaja J. W. Rangell neuvottelivat jo tammikuussa 1938 yhteistyömahdollisuuksista. Molemmat osapuolet nimesivät edustajat laatimaan yhteistyösopimusta. Sopimusluonnos koski olympia- ja maaotteluedustusta, paikallisia seuraotteluita ja yhteisiä juhlatilaisuuksien esityksiä. Kun Suomi ja Helsinki saivat heinäkuussa 1938 tehdyllä päätöksellä [[Kesäolympialaiset 1940|kesäolympialaisten]] järjestämisoikeuden, SVUL:n ja TUL:n yhteistoiminta joutuivat uuteen vaiheeseen. Syksyn 1938 aikana TUL:ssa käsiteltiin sopimusluonnosta, mutta helmikuussa 1939 hylättiin TUL:ssä. Nyt tilanteen TUL:ssä ottivat haltuun demaripoliitikot ministeri [[Väinö Tanner]]in johdolla. Tannerin esiintymisen jälkeen TUL:n edustajat taipuivat yhteistyöhön, vaikka alunperin yhteistyöesitys oli hylätty. TUL ei suostunut kuitenkaan seurojen ja piirien välisiin yhteistyökilpailuihin, joka oli ollut alkuperäisessä ehdotuksessa.
 
Yhteistoimintaesityksen käsittely siirtyi nyt SVUL:n puolelle. SVUL:n puheenjohtaja Rangell suositteli yhteistyösopimuksen hyväksymistä TUL:n hyväksymässä muodossa. SVUL:n liittokokous hylkäsi "typistetyn ehdotuksen" huhtikuussa 1939. Tämän johdosta SVUL:n puheenjohtaja Rangelll erosi. Rangell pyysi eroa myös Suomen olympiakomiteasta. Asia näytti ajautuneen umpikujaan.
 
SVUL:n työvaliokunta tarttui tässä vaiheessa asiaan. Se ehdotti vajaa viikko liittokokouksen jälkeen. Sen mukaan päätettiin ehdottaa TUL:lle, että se myötävaikuttaisi olympiakisojen järjestelyissä ja päästäisi jäseniään näihin kisoihin. Ehdotuksen jälkeisenä päivänä 21. huhtikuuta 1939 TUL suostui yhteistyömalliin. Valintakilpailuja varten asetettaisiin erityinen toimikunta, jossa TUL olisi tasaveroinen SVUL:n kanssa. Rangellkin katsoi edellytysten näin muututtua voivansa jäädä SVUL:n ja olympiakisojen järjestelytoimikunnan johtoon.
 
SVUL:n ja TUL:n yhteistoiminta käynnistettiin elokuussa 1939, jolloin luotiin erityinen yhteistyötoimikunta eri urheilualoja varten. Heinäkuussa oli aloitettu vastaava toiminta jo Suomen Palloliiton ja TUL:n välillä.
 
=== Sodanjälkeinen aika ===